Lap­pi­lais­nai­set näyt­te­lys­sä Tor­nios­sa – Tel­ler­vo Blom­qvist ja monta muuta naista esi­tel­lään Tornion kau­pun­gin­ta­lon ala-au­lan Naisten ääni -näyt­te­lys­sä

Merilappilaiset ovat olleet ahkeria kirjoittajia Naisten Ääni -hankkeessa. Kyseessä on siis Suomalaisen Naisliiton projektista, jossa kerätään tietokantaa suomalaisista naisista. Tietokannasta voi etsiä tarinoita hakusanoilla.

Esimerkiksi hakusanalla Tornio, löytyy yli 30 kirjoitusta, hakusanalla Kemi, löytyy yli 20 Kemiä sivuavaa tekstiä. Sen sijaan esimerkiksi Rovaniemeä sivuavia tekstejä ei juuri löydy.

Yksi ääni tietokannassa on Tellervo Blomqvist , joka on työskennellyt Torniossa lääkärinä. Hän on kirjoittanut tyttärensä avustuksella oman tarinansa ihmisten luettavaksi.

–Kirjoitukseni alkaa vuodesta 1941 ja sodan uhkasta. Perheemme joutui muuttamaan Pohjois-Karjalasta sotaa pakoon. Varhaisin lapsuudenmuistoni on lentokoneen ääni, Blomqvist kertoo.

Sota-aika ei jättänyt Blomqvistiin pelkoja tai ahdistuneisuutta.

–Ympärillä olevat aikuiset osasivat suojella meitä siten, ettemme edes tienneet, mitä tapahtuu. Junalla taitettu evakkomatka kesti kolme päivää. Äitini kertoi, että juna pysähteli vähän väliä ja matkustajat juoksivat pommikoneilta suojaan.

Blomqvistin tarina sisältää koko hänen elämänkaarensa. Lapsuuden ja nuoruuden 1940-1950 -luvuilla. Evakkoajan Vöyrissä, kouluajat Pohjois-Savossa ja lääketieteen opinnot Oulun yliopistossa.

–Oulussa tapasin mieheni. Hänet palkattiin Outokummulle, joka oli päättänyt rakentaa ferrokromitehtaan Tornioon.

Tellervo Blomqvist toteaa, että oman elämäntapahtumien rajaaminen on ollut haastavaa, sillä hänellä on ollut tapahtumarikas elämä.

Tellervo Blomqvist ja monta muuta naista esitellään Tornion kaupungintalon ala-aulan Naisten ääni -näyttelyssä, joka on avoinna parin viikon ajan.

Valokuvanäyttelyssä on esillä lappilaisia vaikuttajia ja näyttelyssä esitellään myös lappilaisia naiskirjailijoita.

Naisliiton Tornion yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Riitta Tervahauta kertoo, että tekstejä suomalaisnaisista voi jättää tietokantaan edelleenkin.

Naisliitto alkoi kerätä naisten tarinoita, koska naisten tekemisiä on kirjattu yhteiseen muistiin niukasti. Naisten vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tiedetään vähän.

Naisliitto haluaa luoda aineiston naisista, jotka ovat eri tavoin vaikuttaneet lähipiirissään ja laajemmalti tai joiden toiminnalla on ollut merkitystä itsenäisessä Suomessa. Naisten Ääni -verkkojulkaisu on osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaa vuonna 2017.

Artikkelin voi kirjoittaa siis kenestä tahansa: vaikkapa äidistä tai isoäidistä – tai itsestä.