Vieraanvaraisuus tuo useimmille mieleen lähinnä kahvin ja pullan, tietää vieraanvaraisuutta tutkinut matkailuasiantuntija Jatta Nousiainen .
Asiaan perehtyneenä hän kuitenkin näkee vieraanvaraisuutta – tai sen puutetta – miltei kaikkialla, esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla, matkailualalla tai maahanmuuttopolitiikassa.
"Vieraanvaraisuudesta voi miettiä, kuka on isäntä. Tai sitä, milloin ollaan vieraita ja miten vieraat käyttäytyvät tai miten heidän oletetaan käyttäytyvän", Nousiainen sanoo.
Nousiainen oppi tuntemaan vieraanvaraisuuden lapsuudessaan. Äiti näytti pohjoiskarjalalaisittain mallia, miten vieraita pidetään. Pidetään ja kestitään.
"Itsekin teen vielä niin, että jos ei ole muuta tarjottavaa, niin teen ainakin voileivät valmiiksi, jos tulee vieraita", Nousiainen kertoo.
Ruoan lisäksi lapsuudessa opittuun vieraanvaraisuuteen kuului myös se, että vieraan kanssa keskustellaan ja että hänet huomioidaan. Kun Nousiainen nuorena aikuisena muutti Rovaniemelle, hän törmäsi hyvin erilaiseen kulttuuriin.
"Kun täällä ei puhuta. Mietin ja surin, että eikö kukaan ole kiinnostunut minusta, kun kukaan ei kysy mitään", Nousiainen sanoo.
Kun Nousiainen tutki vieraanvaraisuutta Lapin matkailualan näkökulmasta, hän pääsi hieman perille siitä, mitä lappilaiset asiasta ajattelevat. Nousiaisen mukaan lappilaista vieraanvaraisuutta sävyttävät ainakin matkailu ja perinteiset lappilaiset elämäntavat.
Se, että matkailijat tuovat elannon ja rahaa, kannustaa olemaan tietyllä tavalla vieraanvarainen. Lappilaisen elämäntavan perinne taas kumpuaa muun muassa pitkistä välimatkoista ja ankarista sääolosuhteista.
"Haastatteluissa tuli ilmi, että Lapissa vieraanvaraisuudessa korostuu turvallisuus. Esimerkiksi niin, että tarjotaan suojaa", Nousiainen kertoo.
Historiasta kumpuavassa ja matkailualan opettamassa vieraanvaraisuudessa on ristiriitoja, ja Nousiaisen mukaan ne myös näkyvät. Hän kehottaakin miettimään, onko matkailun näkökulmasta tavoitteena lappilainen vieraanvaraisuus vai vieraanvarainen Lappi. Jälkimmäisessä on huomioitu myös kansainvälisten asiakkaiden kokemus.
Asialla on merkitystä, koska asiakaskokemuksilla on todettu olevan paljon enemmän markkinointitehoa kuin kirjallisilla materiaaleilla.
"Se, mikä lappilaiselle on vieraanvaraista, voi näyttäytyä ulkomailta tulleelle jopa tylyltä", Nousiainen sanoo.
Matkailuntutkimuksessa vieraanvaraisuus on Nousiaisen mukaan vanha, tuttu juttu. Itse hän on soveltanut sitä muuallekin.
"Tein pedagogisten opintojen loppututkielman siitä, mitä vieraanvaraisuusajattelu voi olla koulussa", Nousiainen sanoo.
Nousiaisen mukaan vieraanvaraisuusajattelu ei sisällä mitään uutta, mullistavaa toimintatapaa, mutta se avaa erilaisen katsantokannan asioihin.
"Jos esimerkiksi miettii, miten oppilas otetaan vastaan kouluun tai asiakas hotelliin, niin siihen vieraanvaraisuusnäkökulma tarjoaa hyvän työkalun."
Mieti vaikka näitä
Mitä vieraanvaraisuus tarkoittaa?
Mitä ajattelet lappilaisesta vieraanvaraisuudesta?
Miten rovaniemeläinen vieraanvaraisuus eroaa lappilaisesta vieraanvaraisuudesta?
Lappilaiseen vieraanvaraisuuteen voi kurkistaa esimerkiksi Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutin viimevuotisessa hankeraportissa. Selvityksen on tehnyt matkailuasiantuntija Jatta Nousiainen.
"Suomessa puhutaan usein vieraanvaraisista itäsuomalaisista, mutta harvoin vieraanvaraisista uusmaalaisista. Nämä erot ovat mielenkiintoisia, ja niiden taustalta löytyy useita syitä", raportissa todetaan.
Lappilainen vieraanvaraisuus pohjautuu pitkälti perinteiseen elämäntapaan ja matkailuun. Olosuhteiden ja kulttuurin myötä syntynyt vieraanvaraisuus on osa lappilaista elämäntapaa. Matkailu taas on uudempana ilmiönä tehnyt siitä merkittävän elinkeinon.
Lapille ominaisen vieraanvaraisuuden taustasyiksi Nousiainen nostaa vähäisen väkiluvun, pitkät välimatkat, luonnonolot, saamelaiskulttuurin ja matkailun. Perinteiseen lappilaiseen vieraanvaraisuuteen luetaan usein avoimuus, luottaminen ja huolehtiminen.
"Pitkien välimatkojen ja sääolosuhteiden vuoksi ketään ei voida jättää ulos", raportissa todetaan.
Havaintoja lappilaisesta vieraanvaraisuudesta löytyy raportin mukaan jo 1500–1800-lukujen tutkimusmatkailijoiden kertomuksista. Heidän kertomuksissaan lappilaisia on kuvattu ystävällisiksi, vieraanvaraisiksi, säädyllisiksi, avoimiksi, seurallisiksi ja hyvin rehellisiksi.