Kruunun kurssivaihtelut eivät aiheuta rajakauppaan samanlaisia isoja heilahduksia kuin ennen. Hinnalla on merkitystä, mutta rajalla hyödynnetään enemmän yhteistä valikoimaa mieltymysten ja ostotottumusten mukaan. Voita tai sokeria ei hamstrata.
– Suomalaiset ostavat juomia, makeisia ja tupakkaa, nuuskaa ja jonkin verran lihatuotteita, kuten jauhelihaa, kertoo Haaparannan Coop Haaparannan johtaja Christer Lundqvist.
Suomalaiset hankkivat Ruotsista myös erikoistuotteita, kuten gluteenittomia elintarvikkeita.
Suomalaisia asiakkaita Lundqvist arvioi kaupan asiakkaista olevan noin 30 prosenttia. Kesällä suomalaisten ja norjalaisten osuus asiakkaista voi olla noin puolet. Kassavirroista asiakkaiden kotimaata ei voi enää arvioida.
– Käteisen käyttö ostoksilla on vähentynyt. Asiakkaat maksavat pankkikortilla ja hyötyvät silloin valuuttakurssissa, kauppias kertoo.
Missä on halvinta, Torniossa vai Haaparannalla?
Lapin kansa vertaili hintoja: Vertailun tuotteet ovat normaalihintaisia. Ne on valittu satunnaisesti Tornion Citymarketista ja Haaparannan Maxi Icasta. Ikean hinnat ovat Suomen ja Ruotsin liikkeistä. Ruotsin hinnat on laskettu euroiksi Kauppalehden laskurin 22.7. kruunun kurssilla 10,53626.
Juttu jatkuu hintavertailun jälkeen.
Ruotsiin hedelmiä ja grillimakkaroita
Ruotsalaiset asiakkaat ovat puolestaan vakituista asiakaskuntaa Suomen kaupoissa. Tornion City Marketin kauppias Marko Nurkkalan mukaan City Marketissa 25–30 prosenttia asiakkaista tulee Ruotsista.
– Ruotsalaisten ostoksia ovat hedelmät, vihannekset ja määrätynlaiset lihatuotteet sekä siiderit ja longdrinkit. Tarjoustuotteista he hankkivat suomalaista lihaa. Grillimakkarat ovat Suomessa erilaisia ja niitä ostetaan Ruotsiin paljon, Nurkkala luettelee.
Kruunun kurssin vaihteluilla ei Nurkkalan mukaan ole isoa osaa ostoskäyttäytymisessä.
Erilainen valikoima tuo pelivaraa
Johanna Sihvolan ostoskoriin kertyy Ruotsista yleensä herkkuja.
– Tällä kertaa nakkisämpylöitä ja pilsnerkorv-makkaroita, joita ei Suomesta saa. Lapset tykkäävät näistä, kertoo Haaparannan Maxi Icassa ostoksiaan tekevä Sihvola.
Ostoskärryyn Sihvola valitsi myös kivennäisvesiä ja palan Falukorvia.
– Sipsi- ja juustovalikoimat ovat Ruotsissa erilaiset ja monipuolisemmat. Niitä tulee myös ostettua, Sihvola sanoo.
Ruotsissa töissä käyvä Sihvola käy Haaparannan kaupoissa työmatkan yhteydessä 1–2 kertaa kuukaudessa. Suurimman osan ostoksista hän tekee Suomessa.
– Lihat ja hedelmät ostan Tornion ruokakaupoista. Ne ovat edullisempia ja niitä on hyvin tarjolla, hän sanoo.
Joskus sattuu käteen tarttumaan heräteostos, yleensä Ican vaateosastolta.
Ostokset Sihvola maksaa Ruotsissa kruunuilla. Valuuttakurssi ei ostoksissa kovin paljon vaikuta, mutta muuten kyllä.
–Suomessa asuvana Ruotsissa töissä käyvänä ärsyttää Ruotsin kruunun heikko arvo. Se tuntuu palkkapäivänä, Sihvola sanoo.
Juttu jatkuu hintavertailun jälkeen.
Kahden maan edut hyödyksi
Ruotsissa asuvat Tuula Heilala ja Sirkka Lehtelä ovat tehneet päivittäisostoksia ja rupattelevat ostoskärryjen äärellä. Naiset kertovat, että usein ostosmatka suuntautuu Suomen puolelle.
–Suomesta ostetaan kahvia, leipää ja kaikkea mahdollista, Heilala sanoo.
– Suomessa on erilainen tarjonta kuin Ruotsissa. Hyödynnämme molempien maiden hyvät puolet, naiset kertovat.
Norjassa töissä käyvä Lehtelä vie mukanaan elintarvikkeita Suomesta.
Juttu jatkuu hintavertailun jälkeen.
Kruunun alamäki alkoi vuonna 2012
Kruunu makaa pohjalukemissa eikä suunnassa näytä olevan äkillistä muutosta.
– Kruunu oli vahvimmillaan vuonna 2012. Sen jälkeen kruunu on vuosikaudet tullut heikommaksi. Suurin tekijä on Ruotsin keskuspankin inflaatiotavoite, sanoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
Klassinen ennuste on, että kruunu vahvistuu. Ruotsin keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaansa muun muassa nostamalla hieman korkoja, mutta kurssi ei ole muuttunut. Von Gerich ei henkilökohtaisesti odota nopeaa suurta kruunun vahvistumista.
Suomen kilpailukyvyn kannalta Ruotsi hyötyy heikosta kruunusta, etenkin metsäsektori. Tavalliselle suomalaiselle matkustaminen Ruotsiin on hieman halvempaa kuin ennen.
– Ruotsi ei hintatasoltaan ole Suomea halvempi maa. Tuskin isoa suuntausta ostoksille Ruotsiin on, von Gerich arvioi.
Jos ostoksia tekee, käytännöllinen suomalainen käyttää Ruotsissa pankki- tai luottokorttia, jolloin vaihtokulut valuuttasiirrossa jäävät pienemmiksi kuin käteisellä.
Kun valuuttakäyriä katsoo tarkemmin, kruunun kurssi oli 8,18 vielä elokuussa 2012. Valuuttakurssin 9,00 arvo ohitettiin joulukuussa 2013, minkä jälkeen kruunu on kivunnut kohti nykyistä tasoa. Kruunun kurssi oli 10,01 helmikuussa 2018. Sen jälkeen kurssi on kohonnut huippulukemaan kuluvan vuoden toukokuussa 10,80. Maanantaina kruunun kurssi oli 10,53.
Ennenkuulumatonta kurssikehitys ei ole. Maaliskuussa 2009 kruunun kurssi kävi 11,71:ssä.
