Mitä sinun kunnallisveroeuroillasi saadaan aikaan? Laske Lapin Kansan laskurilla kuinka paljon maksoit palkkatuloistasi kunnallisveroa vuonna 2016 ja mitä kunta voisi tuolla summalla hankkia.
Kunnallisveroja ei ole korvamerkitty mihinkään tiettyyn tarkoitukseen, mutta käyttökohteiden miettiminen auttaa suhteuttamaan potin merkitystä.
Kirjoita laskuriin kuukausipalkkasi, jossa on mukana normaalit lisät ja ylityöansiot, mutta ei lomarahoja. Eläkettä ja esimerkiksi työttömyyspäivärahaa ei voi syöttää laskuriin, koska niitä verotetaan eri tavalla kuin palkkatuloja.
Pienessä kunnassa suurpotit tuntuvat
Kunnallisverot ovat Suomen kunnille merkittävä tulonlähde. Reilut 40 prosenttia kunnan tuloista koostuu kunnallisveroista. Kuntaliiton verotuksen kehittämispäällikön Jukka Hakolan mukaan yksittäisten henkilöiden maksamien kunnallisverojen merkitys riippuu siitä, minkä kokoinen kunta on kyseessä.
–Isommassa kunnassa suuremmatkin summat hukkuvat helposti massaan. Pienemmässä kunnassa nousee esiin, jos joku ansaitsee suuria summia. Se näkyi esimerkiksi Nokian kulta-aikoina. Optiot verotetaan ansiotuloina, joten Nokian optiomiljonäärien kunnallisveropotit saattoivat olla merkittäviä eriä yksittäisten kuntien taloudelle, Hakola sanoo.
Pääsääntöisesti yksittäisten henkilöiden kuntaverot eivät nosta tai kaada kunnan taloutta.
–Yleensä enemmän tienaavilla on myös pääomatuloja, jotka eivät näy kuntaverotuksen puolella, Hakola toteaa.
Kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, ei pääomatuloista, kuten yritysten tai arvopapereiden myynnistä ja osingoista.
Todellinen veroaste alhaisempi
Kunnallisveroa ei lasketa palkasta suoraan asuinkunnan tuloveroprosentin mukaan. Ensin tehdään verottajan automaattisesti suorittamat vähennykset ja ihmisten itsensä ilmoittamat vähennykset, kuten työmatkakulut.
Koska vähennykset painottuvat pienempituloisille, kunnallisveron osuus tuloista kasvaa, kun ansiotulot nousevat. Viime vuonna alle 14 237 euron vuosituloista ei tarvinnut maksaa kunnallisveroa lainkaan.
Siitä, miten suuri osuus ansiotuloista lopulta maksetaan kunnallisverona, puhutaan todellisena tai efektiivisenä veroasteena.
Efektiivinen veroaste on keskimäärin neljänneksen pienempi kuin kunnan tuloveroprosentti. Viime vuonna keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli 19,86, efektiivinen veroaste puolestaan 14,85 prosenttia.
Julkinen sektori saa arvonlisäveron ohella eniten verotuloja kunnallisverosta. Vuonna 2015 kunnallisveroa kertyi 18,6 miljardia euroa ja sitä maksoi 3,9 miljoonaa henkilöä yhteensä 4,8 miljoonasta tulonsaajasta.