Joukko miehiä on kokoontunut seinään kiinnitettyjen ilmakuvien äärelle pienessä etiopialaisessa Einguttin kylässä. Paikalliset viljelijät ovat tulleet tarkistamaan, onko heidän palstansa merkitty oikein valmisteilla olevaan Mechan kunnan kiinteistörekisteriin.

Edellisenä päivänä asia on sananmukaisesti kuulutettu kirkossa. Se on paras, ja usein myös ainoa, keino tavoittaa mahdollisimman suuri joukko kyläläisiä.

Paikalla on myös maanrekisteröintihankkeen johtaja Tommi Tenno, jonka kädet viuhtovat innostuksesta hänen puhuessaan.

– Olemme huomanneet, että ilmakuva on helpompi hahmottaa kuin kartta. Kuvat on otettu heti sadekauden jälkeen, kun viljelykset ovat vehreitä, jotta rajat erottuvat selvästi.

Hyväksyntä vahvistetaan sormenjäljellä

Koska lukutaidottomuus on yleistä, paikalla on avustajia, jotka lukevat koukeroisella amharalla kirjoitetut nimet ilmakuvista. Maanhaltijat hyväksyvät ilmakuviin merkityt rajat sormenjäljellään.

Jos maanhaltija on eri mieltä rajoista, hän voi täyttää avustajan kanssa kaavakkeen ja valittaa asiasta ennen lopullista kirjausta.

– Valituksia tulee vähän, koska koko prosessi tapahtuu alusta alkaen ihmisten kanssa heidän omilla palstoillaan, Tenno sanoo.

Etiopiassa valtio omistaa kaiken maan. Pienviljelijöillä on kuitenkin laaja käyttöoikeus hallitsemaansa palstaan, ja heidän lapsensa perivät oikeuden.

Ennen Tennon johtamaa hanketta käyttöoikeutta ei ole kirjattu lainkaan. Jos onkin, se on kirjoitettu käsin paksuun kirjaan ilman sijaintitietoja ja rajoja. Järjestelmä on ollut altis virheille, väärinkäytöksille ja maahan liittyville kiistoille.

Keskipäivän aurinko on korventavan kuuma, joten kaikki ahtautuvat varjoon sinisen pressun alle tai talojen varjoon. Paitsi Tommi Tenno, sillä hän puhuu rekisteröintijärjestelmän kauneudesta ja siitä, miten naapuripalstojen haltijoiden aktiivisuus toimii myös passiivisten eduksi.

Mutta miten ihmeessä ivalolaissyntyinen Tenno on päätynyt etiopialaiseen pikkukylään puhumaan maarekisteristä?

Kemijärven metsistä maailmalle

Ilman isovanhempien esimerkkiä Tommi Tenno ei olisi ehkä koskaan päätynyt maanmittausalalle.

– Ukki toimi uskottuna miehenä Sallan maanmittauksessa. Molemmat mummolat elivät lehmistä, maasta ja metsistä, ja puhuminen palstoista ja maasta on aina kuulunut asiaan.

Tuntumaa maahan Tenno otti jo 16-vuotiaana kesätöissä Maanmittauslaitoksella.

– Kävelin kesät Kemijärven metsissä. Pidin työstä, jossa sai olla koko kesän ulkona. Nuorelle miehelle se oli loogista touhua, kun piirrettiin rajoja ja metsuri avasi rajalinjaa.

Aika pian selvisi, ettei pelkkä maastotyö olisi tarpeeksi. Tenno lähti Isoon-Britanniaan opiskelemaan maantiedettä ja maanmittausta.

– Siirryin kaavoitukseen, koska siinä on kyse yhteiskunnallisesti isoista asioista. Se tarjosi älyllistä haastetta, koska on kyettävä yhdistämään eri tahojen toiveet.

Lapin jälkeen selviää missä vain

Tenno on ehtinyt tehdä kaavoitustöitä muun muassa Ylläksellä, Pallaksella, Sallassa ja Tenojokilaaksossa.

Hengästyttäväksi lista muuttuu siinä vaiheessa, kun Tenno luettelee työkohteitaan maailmalta.

– Kambodžassa olin pisimpään, 2,5 vuotta. Lisäksi olen tehnyt lyhyempiä keikkoja muun muassa Palestiinassa, Kosovossa, Indonesiassa Bangladeshissa, Etelä-Sudanissa ja Tansaniassa. Baltiassa ja Venäjälläkin olen tehnyt projekteja.

Tenno on iloinen siitä, että teki ensin töitä Lapissa ja vasta sitten maailmalla.

– Lapissa ihmiset ovat vielä hyvin lähellä maata, ja sain siellä arvokasta käytännön kokemusta.

Maahan liittyy paljon erilaisia toiveita ja tarpeita, eikä niiden yhteensovittaminen ole helppoa – ei Lapissa eikä missään muuallakaan.

– Sanotaanko näin, että Lapissa oli melko voimakasta vääntämistä. Kun siellä nuorena veti yleisötilaisuuksia, niin sen jälkeen on selvinnyt muuallakin.

Rekisteri vähentää moniavioisuutta

Maailmaa kiertänyt maanmittari on viihtynyt Etiopiassa kehitysyhteistyössä jo kahdeksan vuotta. Tulokset ovat olleet merkittäviä.

Tennon kasvot alkavat loistaa, kun hän listaa saavutettuja asioita.

– On kehitetty tehokas rekisteröintimenetelmä, johon on saatu mukaan Norjan, Britannian, Saksan ja Etiopian hallinnot ja yli sata miljoonaa euroa.

– Menetelmämme on osoittautunut niin hyväksi, että se on hyväksytty viralliseksi menetelmäksi koko maassa.

– Maat on rekisteröity jo yli kolmelle miljoonalle perheelle. Se tarkoittaa noin 14 miljoonaa ihmistä!

Eikä tässä vielä kaikki. Tennon johtamassa hankkeessa on luotu tyhjästä myös IT-järjestelmä, jolla hallinnoidaan koko Etiopian maarekisteriä.

Tärkeintä Tennolle on kuitenkin ollut naisten maaoikeuksien kohentuminen Etiopiassa. Monelle naiselle maapalan hallinta on ensimmäinen oma asia.

– Täällä ihmisten kaikki omaisuus on maassa. On mieletön juttu, että olemme saaneet rekisteröityä naisille puolet tai jopa yli puolet palstoista. Se on merkittävä asia sukupuolten tasa-arvon kannalta, hän sanoo.

Hanke on Tennon mukaan vähentänyt haluja moniavioisuuteen, joka on yleistä etenkin Beninshangul-Gumuzin osavaltiossa.

– Olemme saaneet muutettua lakia niin, että ensimmäinen vaimo saa puolet maista, mutta jos mies ottaa toisen vaimon, mies joutuu jakamaan oman osuutensa toisen vaimon kanssa. Eli ensimmäinen vaimo saa pitää puolet, mutta miehen osuus pienenee sitä mukaa mitä useampia vaimoja hänellä on, Tenno selittää.

Kaikki eivät sulata ajatusta siitä, että naisella olisi maahan yhtäläinen oikeus kuin miehellä. Siksi Tennon tiimi seuraa tarkasti rekisteröintimääriä. Jos naisten osuus näyttää jollakin alueella liian pieneltä, lähetetään paikalle asiantuntija selvittämään, mistä on kyse.

Ensimmäisenä päivänä Einguttin ilmakuvien äärellä on vain muutama nainen. Se ei huoleta Tennoa.

– Järjestelmä on luotu niin, että jossain vaiheessa rekisteröintiä molempien puolisoiden täytyy käydä paikan päällä hyväksymässä tiedot. Ei siis voi käydä niin, että mies hoitaisi koko prosessin ja ottaisi molempien palstat itselleen.

Tennon mukaan paikallisissa woredoissa eli kunnissa tiedetään varsin hyvin, että suomalaiset pitävät tasa-arvoa tärkeänä.

– Woredat haluavat osaltaan taata rahoituksen jatkuvuuden. Se on yksi syy, miksi myös tasa-arvon toteutumisesta halutaan pitää huolta.

Suomen pienuus on joskus etu

Kiinteistörekisterin ja sen edeltäjän maarekisterin olemassaolo on suomalaisille itsestäänselvyys. Isojaoksi kutsuttu maanjakotoimitus tehtiin jo Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla.

Etiopiassa rekisterin taustalla ovat osittain samat vaikuttimet kuin aikoinaan Suomessakin. Maatalouden tehokkuutta ja ruokaturvaa halutaan parantaa, sillä väestöltään yli satamiljoonaisen maan talous perustuu maanviljelykseen. Samaan aikaan maan väestö kasvaa rajusti. Kukaan ei halua nähdä samanlaisia nälänhätiä kuin 1980- ja 1990-luvuilla, jolloin nälkään kuoli jopa miljoona etiopialaista.

Suomen kehitysyhteistyö keskittyy Etiopiassa opetuksen kehittämiseen, vesi- ja sanitaatiojärjestelmiin ja maaseudun taloudellisen kehityksen tukemiseen.

REILA-nimellä kulkeva Tennon projekti työllistää Etiopiassa Amharan ja Benishangul-Gumuzin osavaltioiden alueella 403 työntekijää. Tenno on kokopäiväisistä työntekijöistä ainoa ulkomaalainen.

Tennon mukaan Suomi on kehitysyhteistyössä joustava toimija.

– Suomi on nopea tarttumaan tilanteisiin ja muuttamaan suunnitelmia tarpeen mukaan. Maan pienuus on tässä mielessä etu.

Onnistumisen takana on paitsi Suomen ketteryys, myös Etiopian valtion antama tila toimia.

– Asioiden onnistuminen vaatii monen palasen loksahtamista. Etiopia näkee, että maan rekisteröinti ja parempi tuottavuus on edellytys maan talouskasvulle. Lisäksi rekisteröinti vähentää maasta aiheutuvia konflikteja, mitä pidetään hyvin tärkeänä maan vakauden kannalta.

Levottomuudet haittaavat etenemistä

Tähän mennessä järjestelmään on kirjattu 14 miljoonaa palstaa. Se on noin kolmasosa koko Etiopian pinta-alasta.

Työtä hidastavat Beninshangul-Gumuzin osavaltion alueella olleet väkivaltaiset levottomuudet.

– Kolmasosa asiantuntijoidemme käynneistä on jouduttu perumaan viimeisen vuoden aikana, koska alueelle ei ole ollut turvallista mennä.

Arki maan pääkaupungissa Addis Abebassa ei kuitenkaan ole turvatonta.

– Etiopialaiset ovat hyvin uskonnollisia, ortodoksisuus on vahvasti läsnä arjessa. Rikollisuutta on vähän. Asumme laitakaupungilla ja voimme kävellä joka paikkaan.

Tennon viidestä lapsesta kolme käy kansainvälistä koulua, tytär on vaihto-oppilaana Ranskan Réunionilla. Vaimo tekee jatko-opintoja.

– Olemme perheenä sitoutuneet olemaan täällä kesään 2020 saakka, ja REILA-hanke jatkuu ainakin vuoteen 2021 saakka. Ihmeenä pitäisin, jos ei jatkuisi sen jälkeenkin.

Aina välillä Tenno havahtuu siihen, miten etuoikeutetussa asemassa hän on.

– Tekemämme työ Etiopiassa saattaa olla urani suurin saavutus. On harvinaista ja huikeaa saada näin isoja asioita aikaan. Olen päässyt vaikuttamaan myönteisesti 14 miljoonan ihmisen elämään.

Eimebetin aamupalaravintola on aina auki

Eimebet Tayachew, 22, ottaa vieraat vastaan vihreäksi maalatussa talossa Bachiman kylässä. Talon runko on tehty eukalyptuksesta, tiilet oljista ja savesta. Seinään kiinnitetyssä julisteessa lukee ”Eimebetin aamupalaravintola”.

Huoneessa on matalia pöytiä ja kirkkaanvärisiä muovituoleja. Seinän vierustalla on arkkupakastin, hyllyllä kaiutin ja televisio.

Tämä on Tayachewin omistama ravintola ja yhdeksänhenkisen perheen elannon lähde. Tayachew pystyi perustamaan sen saatuaan lainaa äitinsä omistamaa maapalstaa vastaan. Se ei olisi ollut mahdollista ilman Suomen kehitysyhteistyötä ja lappilaislähtöisen Tommi Tennon johtamaa maanrekisteröintiä.

Suurin osa lainan saajista naisia

Amharan osavaltio mahdollisti viime kesäkuussa rekisteröidyn maan käyttämisen pankkilainan vakuutena, ja Eimebet Tayachew on yksi 611 henkilöstä, joille lainaa on jo myönnetty.

Saajista suurin osa on naisia tai pariskuntia, ja lainan vuosikorko vaihtelee 10–18 prosentin välillä. Tayachew saa halvinta lainaa, koska järjestelmällä halutaan tukea erityisen heikossa asemassa olevia.

– Suurimmalle osalle ihmisistä tämä on ensimmäinen kerta, kun heillä on minkäänlainen mahdollisuus saada lainaa, Tenno sanoo.

Köyhyysrajan alapuolella

Etiopialaisista viidesosa, 21 miljoonaa, elää yhä köyhyysrajan alapuolella. Äärimmäisenä köyhyytenä pidetään sitä, että ihmisellä on käytettävissään alle 1,70 euroa päivässä.

Laina antaa mahdollisuuden aloittaa pientä yritystoimintaa, kehittää maataloutta ja nousta köyhyysrajan yläpuolelle.

Tayachew lainasi ensin rahaa nautoihin. Sitten tuli epäonnea.

– Yksi sairastui, toinen katkaisi jalkansa. Se ei onnistunut, hän kertoo.

Tayachew muutti suunnitelmaa ja perusti ravintolan. Lainarahoilla hän osti huonekalut ja kylmälaitteet.

180 000 birrin eli 5500 euron laina on Bachiman kylässä asuvalle nuorelle naiselle valtava, mutta Tayachew on luottavainen. Hän osoittaa juomakorien pinoa nurkassa.

– Myin kaikki 12 laatikkoa viikonlopun aikana. Kauppa käy hyvin, ja olen pystynyt jo lyhentämään lainaani, hän hymyilee.

Voittoa 15 senttiä

Annos spagettia maksaa Tayachewin ravintolassa 15 birriä eli noin 50 senttiä. Voittoa jää 4 birriä eli 15 senttiä.

Tayachew tekee ravintolassaan pitkää päivää, aamukuudesta puoleen yöhön. Viikonloppuisin hän voi olla töissä aamukolmeen saakka.

– Joskus ihmiset haluavat juoda olutta, hän selittää.

Muut perheenjäsenet auttavat ravintolassa kun voivat, mutta päävastuu on Tayachewilla.

– Olen täällä aina. Muiden täytyy mennä kouluun ja auttaa äitiä pellolla.

Tayachew toivoo, että pystyisi pian palkkaamaan työntekijän. Palkkaa hän voisi maksaa enintään 600 birriä. Se tarkoittaisi 15 euroa kuussa.

Perheessä ei ole isää, eikä Tayachewilla ole mitään kiirettä hankkia itselleen aviomiestä.

– Jatkan mielelläni näin. Nyt on hyvin.

Etiopia

Etiopia on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyökohde. Maat ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1967 lähtien.

Etiopia on yksi maailman suurimmista kehitysavun vastaanottajamaista. Vuonna 2016 se vastaanotti 3,5 miljardia euroa kehitysapuna.

55 Me

Suomen suunnitelma on rahoittaa vuosina 2016–2019 kehitysyhteistyötä Etiopiassa 55 miljoonalla eurolla.

Etiopia on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista ja samalla yksi maailman köyhimpiin kuuluvista maista.

Maassa on noin 105 miljoonaa ihmistä, mutta määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 190 miljoonaan.

Mikä?

REILA

REILA (Responsible and Innovative Land Administration) on Suomen tukema Etiopian maanhallinta- ja rekisteröintihanke.

Suomi rahoitti hankkeen ensimmäisestä vaiheesta (2011 ja 2017) 12,8 miljoonaa euroa ja Etiopia 1,1 miljoonaa.

Toisen vaiheen (2017–2021) rahoituksesta Suomi maksaa 7,35 miljoonaa euroa ja Etiopia 1,7 miljoonaa.

Tähän mennessä REILA-hankkeessa on rekisteröity 440 000 palstaa ja kehitetyllä menetelmällä 14 miljoonaa palstaa.

Palstoista 19 prosentissa on merkitty maanhaltijaksi nainen, 12 prosentissa mies ja 64 prosentissa molemmat.

Kuka?

Tommi Tenno

Etiopian maanhallinta- ja rekisteröintihankkeen (REILA) johtaja.

Työnantaja tanskalaisjohtoinen konsultointiyhtiö Niras, joka on keskittynyt erityisesti kehitysmaiden maaseudun maanhallintaan ja maarekisteriin.

Syntynyt 1974 Ivalossa, asunut Lapissa myös Kemijärvellä ja Rovaniemellä.

Toiminut melontaoppaana Inarijärvellä.

Asuu Addis Abebassa Etiopiassa.

Opiskellut Isossa-Britanniassa.

Ulkomaankokemusta Etiopian lisäksi mm. Kambodžasta, Palestiinasta, Bangladeshista, Indonesiasta, Tansaniasta, Sudanista ja Kosovosta.

Perheeseen kuuluu vaimo ja viisi lasta.

Harrastaa maastopyöräilyä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös