Kunnanvirastojen remonttikuorma kasvaa – Tornio valmistelee kaupungitalon laajaa peruskorjausta, kustannusarvio 8 miljoonaa euroa

Tilaajalle

Tiia Leinonen
Tornion kaupungintalon talotekniikka on vanhentunut ja rakennuksen energiatehokkuus on huono. Peruskorjaus alkanee ensi vuonna.

Tornion kaupungintalon talotekniikka on vanhentunut ja rakennuksen energiatehokkuus on huono. Peruskorjaus alkanee ensi vuonna.

Johanna Sarriola

Monessa Lapin kunnassa pohditaan parhaillaan kunnanviraston korjaustarpeita ja tilojen soveltuvuutta nykyiselle toiminnalle.

Iso osa Lapin kunnanvirastoista on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla ja ne ovat remontin tarpeessa. Remontit nielevät rutkasti rahaa, jota kunnilla on niukasti.

Vain harvassa kunnassa virastorakennuksiin on tehty isoja peruskorjauksia. Niitä on korjattu vähitellen sitä mukaa, kun tarvetta on tullut. Tavallisimmin on uusittu ikkunoita, lämmitysjärjestelmiä, ilmastointia ja vesikattoa sekä tehty pintaremonttia.

Torniossa suunnitellaan parhaillaan vuonna 1973 valmistuneen kaupungintalon peruskorjausta. Teknisen johtajan Markus Kannalan mukaan koko talotekniikka uusitaan ja ongelmia aiheuttanut yhdistetty ilmanvaihto ja lämmitys laitetaan erilleen.

– Koko rakennus tuodaan nykyaikaan.

Peruskorjaus on suunniteltu vuosille 2020–2021. Kaupungintalo menee vuodeksi kiinni. Kannalan mukaan väistötiloista ei ole vielä tietoa, vaan asiaa selvitellään.

Peruskorjauksen hinta-arvio on kahdeksan miljoonaa euroa.

– Investointi on iso, mutta vastaavankokoisia on viime vuosina ollut muitakin, esimerkiksi uimahallin, terveyskeskuksen ja Putaan koulun remontit.

Kannalan mukaan Tornion kaupungintalon tilat ovat muuntojoustavat, sillä kiinteitä kantavia väliseiniä on vähän. Tilat vastaavat nykyisen toimistorakennuksen vaatimuksia varsin hyvin.

Nyt kaupungintalolla työskentelee 85 henkilöä. Peruskorjauksen myötä tavoitteena on lisätä henkilömäärää tiivistämällä palveluja saman katon alle.

– Tarkoitus on saada peruskorjaussuunnitelma ja tieto väistötiloista valmiiksi vuoden loppuun mennessä, Kannala sanoo.

Osassa jopa pulaa tiloista

Peruskorjaus on edessä myös Sodankylässä. Tilapalvelupäällikkö Ville Pyhäjärvi kertoo, että kunnanviraston laaja kuntotutkimus tehtiin viime kesänä ja peruskorjausta suunnitellaan tehtäväksi 2020-luvun alkupuolella.

– Toimistotilojen käyttöaste on sata prosenttia ja kysyntää olisi enemmänkin. Toimistojen käyttöaste pysyy oletettavasti sadassa myös sen jälkeen, kun sosiaalitoimisto siirtyy uuteen hyvinvointikeskukseen vuodenvaihteessa 2019–2020.

Kunnantalojen käyttöaste on korkea Sodankylän lisäksi muun muassa Kittilässä, Kolarissa ja Sallassa. Uusille työntekijöille on hankaluuksia löytää tiloja.

– Ajoittain tiloista on jopa pulaa, riippuen projektityöntekijöiden määrästä. Kun sosiaalitoimiston palvelut siirtyvät kunnanvirastosta uudistettuun Sallan sosiaali- ja terveyskeskukseen, tilat vastaavat nykyistä käyttöä pitkälle tulevaisuuteen, Sallan kunnan tekninen johtaja Olli Aatsinki kertoo.

Ranualla puolestaan viidennes kunnanviraston tiloista on vuokrattu ulkopuoliseen käyttöön.

Sisäilmaongelmat monen kunnan huolena

Sisäilmaongelmat ovat huolena muun muassa Keminmaassa, Kemijärvellä, Ranualla ja Rovaniemellä. Ranualla osa toimistohuoneista sekä valtuustosali on sen vuoksi pois käytöstä.

Kemijärven talous- ja kehittämisjohtajan Tuula Kuvajan mukaan Kemijärven nykyinen kaupungintalo otettiin käyttöön vuonna 2006 peruskorjauksen jälkeen. Rakennuksen sisäilmaongelmia selvitetään parhaillaan. Työhuoneista käytössä on 95 prosenttia, mutta valtuustosalin ja kokoushuoneiden käyttöä voisi lisätä.

Rovaniemen kaupungintalon korjauksen tarveselvityksessä todetaan, että rakennus on pääpiirteittäin hyvässä kunnossa. Sisäilmaongelmien vuoksi lukuisia työntekijöitä on siirtynyt työskentelemään muualle. Parhaillaan kaupungintalo on tyhjentymässä remontin alta syksyyn mennessä. Tarveselvityksessä esitetään kaupungintalon nykyisen tilankäytön tehostamista sekä toimistotilojen käyttäjämäärän lisäämistä noin sadalla hengellä.

Tilojen monikäyttöisyys toiveena

Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemen mukaan uusia kaupunkien hallintotiloja rakennetaan melko vähän. Tyypillisempää on peruskorjata olemassa olevia.

– Joissakin tapauksissa vanhasta kunnantalosta päätetään kuitenkin luopua. Syyt luopumiseen liittyvät usein rakennuksen huonoon kuntoon ja esimerkiksi sisäilmaongelmiin. Sonkajärvellä on meneillään tällainen prosessi.

Usein vanhan kunnantalon tilat eivät enää vastaa tarpeita, eli ne ovat myös toiminnallisesti vanhoja.

– Kunnilla on erilaiset lähtökohdat hallintotilojen tarpeen suhteen. Joissakin taantuvissa kunnissa saattaa olla tyhjiä tai vajaakäytöllä olevia tiloja. Kehittyvissä kunnissa on puolestaan päinvastaista painetta.

Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska kertoo, että kunnanvirastossa on toiminut aiemmin muun muassa poliisi, verotoimisto, Kela ja työvoimahallinto.

– Tilat on rakennettu aikoinaan useille käyttäjäryhmille, joten kaikilta osin ne eivät ole enää käytännöllisiä, Simoska kertoo.

Niemelle tulee mieleen yksi tavallisesta poikkeava esimerkki hallintotilojen uudenlaisesta ajattelusta ja järjestelyistä. Kerava on koonnut kaupungin palveluita saman katon alle. Toimitilojen toteutuksen lähtökohtana on kuntalaisille tarjottavien palveluiden ja hallinnon yhdistäminen.

Keravallakaan kaikkea hallintoa ei kuitenkaan ole sijoitettu tähän uuteen rakennukseen, vaan keskushallinto sijaitsee eri paikassa.

– Havaintojeni mukaan kunnat ovat hallintotilojen suunnittelun ja sijoittelun suhteen ennakkoluulottomia ja selvittävät erilaisia palveluiden yhdistelmiä kattavasti. Usein selvitetään erilaisten moni- ja yhteispalvelupisteiden toteutusmahdollisuuksia, toimintojen ja palveluiden yhdistämisiä sekä tilojen monikäyttöisyyttä ja muuntojoustavuutta.


Lue myös