Jäämeren rautatien viisi suuntaa saadaan ehkä järjestykseen viikon päästä

Pohjoisten valtioiden yhteistyötä Barentsilla tehty 25 vuotta, juhlat Kirkkoniemessä.

Olli Miettunen
Jäämeren rautatien viisi suuntaa saadaan ehkä järjestykseen viikon päästä

Anne Berner, juontaja Siri Lill Mannes, Norjan liikenneministeri Ketil Solvik-Olsen ja tielaitoksen edustaja Torbjørn Naimak pohtivat pohjoisen liikenteen kehittämistä.

Olli Miettunen

Kovin tuppisuina ovat vielä sekä Norjan että Suomen liikenneministerit Jäämeren rautatien suuntauksesta, vaikka kovasti sekä Anne Berner että Ketil Solvik-Olsen puhuivatkin Kirkkoniemessä perinteisessä Kirkeneskonferansenissa. Berner paljasti kuitenkin, että rautatien viidestä suuntauksesta tehty selvitys julkistetaan ensi viikolla,

Mitään ei lipsahtanut, vaikka kumpaakin ministeriä tenttasi vuorollaan suomalainen, saamelainen, ruotsalainen, norjalainen ja venäläinen tiedotusväline.

Solvik-Olsenin mukaan Norja odottaa Suomessa tehtävän selvityksen tuloksia ja sen jälkeen tuumataan yhdessä perusteellisesti harkiten ja kaikkia asiaan osallisia kuunnellen, mille aletaan ja kuka maksaa. Ministerien mukaan tärkeintä on pitää mielessä, että haetaan kokonaisuuden kannalta parasta ratkaisua.

Norjassa tutkitaan samaan aikaan omaa pohjoista rautatietä, joka ulottaisi radan pään Narvikista kenties Tromssaan asti. Liikenneministeri Solvik-Olsenin mukaan oma rata ei sulje pois mahdollisuutta rakentaa rata Suomesta tai päinvastoin.

Olli Miettunen
Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio ja Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskari pitävät Kirkkoniemen konferenssia korkean tason foorumina. Samalla voidaan puhua kasvokkain naapurimaiden naapurikuntien asioista.

Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio ja Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskari pitävät Kirkkoniemen konferenssia korkean tason foorumina. Samalla voidaan puhua kasvokkain naapurimaiden naapurikuntien asioista.

Konferenssin avanneen Etelä-Varangin kunnanjohtaja Rune Rafaelsenin tavoin moni paikallisista osanottajista pitää tietysti Kirkkoniemeä sopivimpana Jäämeren radan päätepisteenä. Kirkkoniemessä viritellään myös uutta suursatamaa, joka toimisi koillisväylää pitkin tulevan rahtiliikenteen solmukohtana.

Kumpikaan ministeri ei suostunut paljastamaan omaa suosikkiaan, mihin rautatie tulisi vetää. Sen sijaan ministerit puhuivat laajasti kaikenlaisten yhteyksien kehittämisestä, sekä tavaroita koskevan logistiikan että sähköisten viestien ja pitemmän päälle automaattisen älykkään liikenteen visioista.

Olli Miettunen
Johtaja Martti Hahl käänsi Jäämeren rautatien tarpeellisuuden pohdinnan päälaelleen. Miksi aasialaiset Kiinan johdolla olisivat kiinnostuneet radasta?

Johtaja Martti Hahl käänsi Jäämeren rautatien tarpeellisuuden pohdinnan päälaelleen. Miksi aasialaiset Kiinan johdolla olisivat kiinnostuneet radasta?

Jokin aika sitten lakkautetun Barents-keskuksen johtajana toiminut Martti Hahl käänsi vuorollaan näkökulman ympäri. Hän perusteli, miksi Kiina johtavana Aasian maana on kiinnostunut Jäämeren radasta. Kiina haluaa Euroopasta raaka-aineita, joista merkittävä osa löytyy arktisilta alueilta ja vastaavasti luotettavan kanavan tuoda tuotteitaan Pohjois-Euroopan kuluttajille.

Kiina on hankkinut viennilleen solmupaikan eli hubin Kreikasta ostamalla Pireuksen sataman. Toinen hubi on perinteinen Rotterdam ja luontevaa olisi tehdä sellainen myös esimerkiksi Kirkkoniemeen. Sen kautta tavara kulkisi Norjan, Ruotsin, Suomen ja Baltian maiden ostokykyisille markkinoille.

Olli Miettunen
Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine on mukana Kirkkoniemen kokouksessa ensimmäistä kertaa.

Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine on mukana Kirkkoniemen kokouksessa ensimmäistä kertaa.

Suomen ja Norjan valtiovallan edustajien joukossa Kirkkoniemessä on Venäjältä Muurmannin aluehallinnon korkeita edustajia, mutta Ruotsin edustus jää ohueksi. Samaan aikaan 25-vuotista Barentsin yhteistyötä juhlistettaessa 11. Kirkkoniemen konferenssissa on meri sataman edessä jäätynyt ja satamahinaaja murtaa siihen väylää.

Olli Miettunen
Kirkkoniemi tunnetaan läpi vuoden sulasta satamasta. Joskus sekin jäätyy.

Kirkkoniemi tunnetaan läpi vuoden sulasta satamasta. Joskus sekin jäätyy.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Rata on perusteltu. Mutta Kirkkoniemen suunta on ihmeellinen. Liian monta paliskuntaa tulee välille. Kolarista ylös tai länteen jatkuva suunta käytännöllisin.

  • Hande

    Rautatieyhteys Suomen läpi Eestin kautta Eurooppaan on kova juttu. Se on sitä pohjoista ulottuvuutta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös