Lähteneen kunnanjohtajan seuraajan löytäminen voi olla hankalaa.
Esimerkiksi Lapissa Muoniossa omasta aloitteestaan irtisanoutuneen kunnanjohtajan tilalle piti hakea seuraajaa kolmesti ennen kuin sopiva löytyi. Kunta oli ilman vakituista kunnanjohtajaa puoli vuotta, ja kun uusi johtaja valittiin virkaan, valinnasta valitettiin hallinto-oikeuteen.
Kolarin kunta käyttää lähteneen kunnanjohtajan seuraajan etsinnässä konsulttiyhtiötä.
Posion kunnanjohtajahaku keskeytettiin vuonna 2014, ja kuntaa on sittemmin johtanut kunnan hallintojohtajana aiemmin työskennellyt henkilö.
Kuntajohtajat ry:n puheenjohtajan Heidi Rämön mukaan rekrytointi takkuaa, jos valtuusto ei onnistu selvästi määrittelemään, mitä johtajalta haluaa.
–Myös hakija arvioi mahdollista uutta työnantajaansa. Jos poliittisesta kulttuurista tulee ristiriitaisia viestejä, silloin on vaikea innostua hakemaan.
Kunnanjohtajaksi hakeneiden määrät ovat olleet laskussa koko maassa tällä vuosituhannella.
Moni kunta ei määrittele tarkasti, minkälaista johtajaa hakee, ettei ennalta rajaisi hakijamäärää.
–Jostakin syystä hakijoiden määrästä on tärkeä kertoa, Rämö kertoo.
Rämön mukaan hakijamäärää merkittävämpää olisi laadukkaat ja pätevät hakijat.
–Monesti myös julkishallinnon ulkopuolelta tullaan kokeilemaan joksikin aikaa, Rämö sanoo.
Enontekiön kolmea viimeisintä johtajaa yhdistää sotilaskoulutus ja kahta viimeisintä myös johtamiskokemus kansainvälisissä tehtävissä. Joissakin piireissä kunnanjohtajan sotilastaustaa on ihmetelty, mutta sotilaat on testattu jo aiemmin monin osin ja suurin osa on fiksuja kavereita, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen (kesk.).
–Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä on aika selkeä, Alatörmänen sanoo.