Lapissa makea maistuu enemmän kuin missään muualla Suo­mes­sa – kaa­mok­sel­la ja tu­ris­mil­la näp­pin­sä pelissä

Erityisesti Lapissa maistuvat makeispussit, joita Lapissa lapataan ostoskoriin noin 25 prosenttia enemmän kuin keskimäärin koko Suomessa, selviää Keskon tilastoista.

Karkkiostoksille poikenneet Heikki Ervasti ja Maria Vasara arvelevat, että Lapissa karkinsyöntiin vaikuttavat opiskelijoiden ja turistien määrä – ja pimeä talvi.
Karkkiostoksille poikenneet Heikki Ervasti ja Maria Vasara arvelevat, että Lapissa karkinsyöntiin vaikuttavat opiskelijoiden ja turistien määrä – ja pimeä talvi.
Kuva: Jouni Porsanger

Makea maistuu Lapissa paremmin kuin missään muualla Suomessa, selviää Keskon ja S-ryhmän tilastoista.

Erityisesti Lapissa maistuvat makeispussit, joita Lapissa lapataan ostoskoriin noin 25 prosenttia enemmän kuin keskimäärin Suomessa, selviää Keskon tilastoista.

Tilastossa makeisiksi luokitellaan suklaalevyt ja -patukat, makeispussit ja irtomakeiset. Kaikkia makeisia irtomakeisia lukuun ottamatta myydään Lapissa enemmän kuin keskimäärin Suomessa. Koko Pohjois-Suomen alueella myös irtomakeisten myynti on vilkkaampaa kuin muualla Suomessa.

Ahkerimmin makeisista pidättäydytään Ahvenanmaalla, jossa makeisia ostetaan 27 prosenttia keskiarvoa vähemmän.

Karkinhimo ja kaamos kulkevat käsi kädessä

Miksi Lapissa sitten syödään makeisia enemmän kuin muualla Suomessa? Siitä asiantuntijat eivät ole varmoja. Osa makeisten kulutuksesta selittyy turismilla, joka näkyy esimerkiksi salmiakin myynnissä. S-ryhmän tilastojen mukaan salmiakkia ostetaan Pohjois-Suomessa noin 40 prosenttia keskimääräistä enemmän.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) pohjoissuomalaisten makeankulutusta ei ole suoraan tutkittu. THL:n erikoistutkija Susanna Raulion mukaan turismi ei kuitenkaan voi olla ainut tilastoja selittävä tekijä.

– Olisi kiinnostavaa saada tilastoja makeisten kulutuksen vuodenaikaisvaihtelusta. Kaamos aiheuttaa joillekin ihmisille makeanhimoa, Raulio sanoo.

Kaamosoireisiin kuuluvat makeannälän ohella lihominen, väsymys ja liikaunisuus. Kaamosoirehdintaan on perehtynyt THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Avainoireena on makeannälkä, jolloin kaamosoireilevat syövät tavallista enemmän etenkin hiilihydraatteja sisältäviä aterioita tai välipaloja erityisesti iltapäivän ja illan aikana, Partonen kertoo.

Hiilihydraattihimoisille maistuvat niin puuro ja pasta kuin leipä ja pullakin.

– Kun tämän ohella kaamosoireilevat nukkuvat tavallista huonommin tai liikkuvat tavallista vähemmän, paino nousee heillä 2–3 kiloa talven aikana, Partonen summaa.

Huonounisuus näkyy sekä liikaunisuutena että unettomuutena. Partosen mukaan univajeesta seuraa herkuttelun tarve mihin vuodenaikaan tahansa. Huonosti nukutut yöt voimistavat nälän tunnetta etenkin illan aikana ja johtavat useimmiten hiilihydraattien ylensyöntiin.

Runsasta kaamosoireilua on suomalaisista naisista 23 prosentilla ja miehistä 14 prosentilla. THL:n ja Turun yliopiston tutkimuksessa kaamosoireiden todettiin kuitenkin olevan yhtä yleisiä Etelä- ja Pohjois-Suomessa.

Pohjois-Suomessa syödään vähiten kasviksia

Myös FinRavinto-tutkimuksen mukaan makeisten kulutus näyttää olevan pohjoisessa keskimääräistä yleisempää etenkin miehillä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Suomessa asuvia henkilöitä – turismin vaikutus ei näy tutkimuksessa.

Kulutusvalinnoissa näyttää siis olevan vaihtelua eri puolella Suomea. Tutkimuksen tulokset koskevat Lapin ohella Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntia.

Raulion mukaan kulutusvalintoihin vaikuttavat esimerkiksi koulutustaso ja alueelliset ruokatottumukset.

– Ruokakulttuurit ovat edelleen melko paikallisia. Myös koulutus näkyy makeankulutuksessa. Korkeasti koulutetut kuluttavat makeisia enemmän kuin vähemmän koulutetut, Raulio kertoo.

Myös maaseudun ja kaupungin ruokatottumuksissa on eroja. Raulion mukaan erot näkyvät etenkin suurien yliopistokaupunkien ja maaseutumaisten kuntien välillä.

– Molemmissa on hyviä ja huonoja elementtejä. Maaseudulla ruisleivän käyttö on yleensä runsasta. Negatiiviset puolet puolestaan näkyvät rasva- ja lihapuolella runsaana eläinrasvojen käyttönä.

Pohjois-Suomessa kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus on etenkin miehillä vähäisempää kuin muualla Suomessa.

Raulion arvion mukaan pohjoissuomalaisten vähäiseen kasvisten syöntiin vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin saatavuuserot ja pitkien välimatkojen aiheuttamat säilyvyysongelmat.

Makeisvero ei hidastanut karkinsyöntiä

Vuoteen 2017 asti voimassa ollut makeisvero nosti makeisten ja jäätelön hintoja, mutta ei vaikuttanut niiden kysyntään, selviää Palkansaajien tutkimusliiton aikaisemmin tänä vuonna julkaisemasta raportista.

Suomessa makeisia, jäätelöä ja virvoitusjuomia koskenut makeisvero otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa ja sitä korotettiin vuonna 2012. Valmistevero poistettiin vuonna 2017 EU:n komission valituksen perusteella.

Antti Rinteen (sd.) hallitus selvittää mahdollisuuksia uuden kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottamiseksi. Vero voisi kohdistua esimerkiksi sokeriin.

Juttua päivitetty 25.6. klo 8.44: Otsikkoa muokattu.