Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuore suhdannebarometri kertoo, että Lapin elinkeinoelämä näkee lähitulevaisuuden bisneskehityksen eteläistä Suomea valoisampana. Suurimmat optimistit löytyvät matkailusta (LK/PS 4.8.).
Lapin matkailu on yksi maan valovoimaisimmista vientituotteista. Se kasvoi viime talvena kymmenellä prosentilla ja alan yrittäjät uskovat samanlaiseen loikkaan tulevana talvena. Optimismille löytyy myös katetta. Lapin saavutettavuus paranee ensi talvena reippaasti uusien, suorien lentoyhteyksien myötä. Niitä on tulossa ainakin Saksasta ja Iso-Britanniasta. Myös Finnair lisää lentovuorojaan pohjoiseen.
Keski-Eurooppaan ja erityisesti Ranskaan kohdistunut terrorismi ja sen uhka ovat jo muuttaneet ihmisten lomakäyttäytymistä. Turvallisten kohteiden suosio on nousussa. Lappi lienee yksi Euroopan turvallisimmista lomakohteista. Brittien EU-eropäätöksen pelättiin notkauttavat sikäläisten Lappi-matkailua. Nyt näyttää siltä, ettei erolla tai eroaikeella ole merkittävää vaikutusta brittien joulupukkimatkailuun.
Pohjois-Suomi ja erityisesti Lappi erottuu myönteisyydellään muusta Suomesta myös teollisuuden ja rakentamisen suhdanneodotusten suhteen. Vain kymmenen prosenttia maan teollisuusyrityksistä uskoo suhdanteiden paranevan lähikuukausina, 85 prosenttia ennakoi tilanteen säilyvän nykyisellään ja loput povaavat heikkenevää trendiä.
Hallitus on kovan paikan edessä, kun se ryhtyy syksyn tullen taas töihin lupauksiensa toteuttamiseksi. Tavoitteena on yhä paitsi talouskasvu myös 72 prosentin työllisyysaste, mikä vaatisi noin 100 000 uutta työpaikkaa.
Kun suhdanteista ei näytä olevan apua asiassa, hallituksen on keksittävä pyörä uudelleen itse. Pitkän väännön jälkeen aikaansaatu, hauras kilpailukykysopimus (kiky) ei yksin riitä nostamaan maata taantumasuosta, vaikka hallitus onkin arvioinut optimistisesti kikyn synnyttävän toteutuessaan maahan noin 35 000 uutta työpaikkaa.
Nyt näyttää siltä, ettei pelkkä kiky riitä. Hallituksen on parannettava Suomen kilpailukykyä myös muilla konsteilla.
Työpaikkojen syntymisessä ratkaisevassa asemassa ovat pienet- ja keskisuuret yritykset (pk), joihin kuuluu yli 90 prosenttia yrityksistä. Hallituksen on helpotettava tavalla tai toisella niiden toiminta- ja työllistämisedellytyksiä. Se ei ole helppo tehtävä tilanteessa, missä hallituksen liikkumavara työmarkkinoilla on kikyn myötä kaventunut oleellisesti.