Rikoslain salakatselua koskevan pykälän uudistamista voisi vähintäänkin pohtia, arvioivat suomalaiset oikeustieteilijät.
Tällä hetkellä Suomen laki ei tunne salakatselusta törkeää tekomuotoa, joten kaikki salakatseluun liittyvät rikokset käsitellään yhdellä asteikolla.
Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan voisikin olla perusteltua, että laissa olisi törkeä tekomuoto siihen nähden, että nykyisessä perustekomuodossa on vain yhden vuoden enimmäisrangaistus salakatselusta.
- Kuulostaa kovin lievältä, kun miettii miten eri tapauksia voi sisältyä tekotapaan, Tolvanen kertoo.
Tolvasen mielestä perustekomuodossa voisi olla vain sakkorangaistus ja törkeässä kovempi vankeusasteikko kuin nykyisessä.
Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapanin mukaan juontaja Axl Smithin tapauksessa on piirteitä tyypillisistä ankaroittamisperusteista.
- Jos vertaa siihen, että on yksi salakatselutapaus ja sitten tällainen pitkäkestoisempi, jossa on vielä useita asianomistajia, olisiko asianomistajien lukumäärä esimerkiksi ankaroittava peruste? Olisiko se [rangaistusasteikon koventaminen] ihan mahdoton ajatus, koska suojaamme taloudellisia arvoja törkeillä tekomuodoilla rangaistuksissa, Tapani pohtii.
Tapani suhtautuu varovaisesti salakatseluun liittyvän lain muuttamiseen yhden tapauksen perusteella.
Salakatselua koskevan lainsäädännön perusongelma on äärimmäisen alhainen maksimituomio, luonnehtii Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen. - Ilmeisesti on ajateltu, että se ei ole niin vakavaa, Utriainen pohtii.