Kun koulut taas alkavat, ehtii yhdeksäsluokkalainen Hanno Länsman , 14, katsoa kaksi anime-jaksoa koulumatkallaan taksissa. Hän asuu Inarin Angelissa, kymmeniä kilometrejä kuntakeskuksesta länteen. Koulumatka kestää 50 minuuttia suuntaansa.
Samassa taksissa Inarin kouluun matkustaa kahdeksasluokkalainen Heikki Mänty , 13. Hän kuluttaa aikansa kuuntelemalla musiikkia.
Tällaista on arki noin puolelle Inarin koulun oppilaista.
Pitkien välimatkojen takia harrastuksille ei välttämättä jää mahdollisuuksia. Länsman harrastaa poronhoitoa ja hiihtoa.
–Angelissa ei ole mitään tekemistä. Mutta metsässä on oma tunnelmansa. Itse nautin kovasti luonnosta.
Mänty sanoo, että saattaisi harrastaa esimerkiksi musiikkia, jos asuisi kylällä.
Männyn luokkatoveri Heikki Linna , 13, puolestaan asuu taajamassa. Hän käy kitaratunneilla. Kavereitaan Länsmania ja Mäntyä Linna näkee lähinnä koulussa.
Sote on nuorien kannalta myös mahdollisuus
Sote-uudistuksen jälkeen nuorista tulee kuntien päätöksenteon pääkohteita, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy maakunnille ja sivistys- ja koulutusasioista tulee kuntien suurin työsarka. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto näkee tämän mahdollisuutena, puheenjohtaja Kimi Uosukainen sanoo.
Se tarkoittaa, että kunnilla vapautuu ainakin henkisiä voimavaroja pohtia nuorten aseman parantamista.
–Jokainen kunta voi pohtia, toimiiko se valtakunnallisen minimitason mukaan vai tekeekö se jotakin itse tämän lisäksi, Uosukainen sanoo.
Uudistusten ei tarvitsisi olla euromääräisesti isoja. Kyse voi olla esimerkiksi mahdollisuuksista etäkoulupäiviin tai koulumatkojen hyödyntämisestä pedagogisesti.
Uosukainen kertoo nuorisovaltuustojen pohtineen myös sitä, miten esimerkiksi paikalliset liikenneyrittäjät saisi mukaan sivukylien nuorison kuljettamiseen.
Yhdenvertaisuus ei ole mahdollista
Asiaa sietää pohtia, sillä nuoret eivät ole tasavertaisessa asemassa keskenään Suomessa, mitä tulee palveluiden saavutettavuuteen, Uosukainen ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka sanovat.
–Mitähän tuohon sanoisi, Länsman sanoo, kun häneltä kysyy yhdenvertaisuudesta. Nuorille pitkät välimatkat ovat arkea.
–Tilanne on tavallaan pakko hyväksyä, Kurikka sanoo.
Kurikan mukaan nuoret ympäri maata arvostaisivat nykyistä toimivampaa julkista liikennettä. Syrjäkylillä nuoret ovat kyydeistä riippuvaisia.
Inarissa Heikki Linnalla on käytännössä paremmat mahdollisuudet harrastaa ja jäädä vaikka nuorisotila Vinttiin hengailemaan koulun jälkeen kuin kavereillaan. Hänelle jää myös enemmän vapaa-aikaa, kun aikaa ei tarvitse viettää taksissa.
Välimatkojen lisäksi sivukylien nuorison elämää leimaa se, että opiskelupaikan perässä on lähdettävä mahdollisesti kauas. Kuntaliiton Kurikan mukaan tämä on vakava pohdinnan paikka valtiolle nyt, kun lukioverkko on tarkastelun alla ja ammatillisen koulutuksen paikkoja karsitaan.
Jos kiinnostavia kouluttautumismahdollisuuksia ei ole omassa kunnassa, edessä voi olla muutto satojen kilometrien päähän heti peruskoulun jälkeen.
Länsman aikoo lähteä IB-lukioon joko Helsinkiin tai Rovaniemelle. Helsinkiin voi lentokoneella päästä nopeasti, mutta Rovaniemelle meneminen on halvempaa.
Esimerkiksi Sodankylä on lisännyt lukion kurssitarjontaan nuorten toivomia aineita, kuten taidetta, kertoo kunnanjohtaja Viljo Pesonen . Tänä vuonna ennätysosuus ikäluokasta hakikin lukioon.