Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lapin radio in me­mo­riam

Sain olla töissä Lapin radiossa siitä alkaen, kun Yleisradion pääjohtaja Eino S. Repo määräsi 1968 alueradiot perustettavaksi. Samana vuonna hän määräsi, että Rovaniemeltä aloitetaan saamenkieliset uutislähetykset. Siihen kehitykseen panivat vauhtia aluepäällikkö Jukka Häyrinen ja saamen taitoinen Juhani Lihtonen.

Se oli hienoa aikaa. Työni oli ensin ääni-, kuunnelma-, radioteatteri- ja musiikkitarkkailijana vuoteen 1989. Musiikkitarkkailijakurssin jälkeen tehtäväni muuttui toimittajan työksi. Se ei liittynyt uutisten toimittamiseen, eikä juontamiseen, vaan musiikin tallentamiseen ja dokumentointiin, joita kertyi 110. Sain siitä julkisen tunnustuksen – 1996 minut palkittiin Pro Arte Lapponiae-mitalilla.

Musiikin esittäjien ja heidän tarinoiden tallentamisen ohella sain tehdä ”Tavataan työpaikalla”-ohjelmia sekä kerätä tarinoita Lapin asukkailta. Pääsin eläkkeelle 2003, jonka jälkeen toimittajien työ alkoi olla enemmän WhatsApp-seurustelua ja nettikirjoittelua kuin ihmisten kanssa käytävää vuoropuhelua.

Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila vastaa muutoksista, joita muutosneuvottelut tuovat Yleisradion toimintaan.
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila vastaa muutoksista, joita muutosneuvottelut tuovat Yleisradion toimintaan.
Kuva: Seppo Samuli / Lehtikuva

Myöhemmässä vaiheessa Yle lähetti Lapin radion päälliköksi Päivi Kuisman, joka ensi töikseen lakkautti Kalottilähetykset ja toiseksi paikallisen musiikin esittämisen. Sen jälkeen hän pääsikin eläkkeelle, varmaankin ansaitsemalleen.

Vuonna 2018 alueradiot täyttivät 50 vuotta. Ainoa paikka, missä tapausta juhlittiin, oli Lapin radio. Ei tietystikään työpaikalla vaan Pohjanhovissa. Me perustamisesta alkaen mukana olleet – toimittaja, kansanedustaja Markku Laukkanen ja minä – päätimme, että juhlat pidetään.

Tapaus huomattiin Lapin Kansassa, muttei Lapin radiossa. Se ei tarkoittanut, että Ylen päättäjät olivat menettäneet muistinsa, vaan määräyksen mukaan 50-vuotisjuhlia ei saanut pitää. Alueena Lapin radiota ei saisi verrata toisiin alueradioihin.

Nyt alueradioiden toiminta on puristettu lähes hengettömäksi, mutta saamenkielisiä uutisia tulee televisiosta tuoreina uutisina ja niiden uusintoina joka päivä. Vahva epäilykseni on, että Ylen saneeraus ei koske saamenkielisiä lähetyksiä.

On käynyt niin, että "reki on mennyt hevosen edelle". Voin todeta itselleni, että niin muuttuu maailma Eskoseni.

Esko Ranta