Lappilaiselle pakurikäävälle on kova kysyntä. Pohjoisessa lähinnä koivujen kyljissä kasvava lahottajasieni on haluttu luomutuote, jolla on tutkimusten mukaan terveyttä edistäviä ominaisuuksia.
Etelä-Pohjanmaalta käsin toimiva suomalainen luonnontuotealan yritys Eevia Health haluaisi selvästi nykyistä enemmän lappilaista pakurikääpää. Yritys panostaa nyt paljon toimitusverkostoonsa Lapissa, josta valtaosa sen pakurista tulee tällä hetkellä.
Eevia Health käyttää pakurikääpää raaka-aineena korkean jalostusasteen uutetuotteille, joita se kehittää, valmistaa ja myy vientimarkkinoille. Yritys ei ole suuntautunut toiminnassaan Aasiaan kuten monet muut luontaistuotealan yritykset, vaan Pohjois-Amerikan markkinoille.
– Jo useamman vuoden määrätietoinen jalkatyö toisella mantereella alkaa nyt pikkuhiljaa tuottamaan tulosta. Ensimmäiset tilauksetkin ovat sieltä tulleet, teknologiapäällikkö Petri Lackman kertoo.
Pakurikääpäuutteiden kovan kysynnän vuoksi Eevia Healthin raakamateriaalin tarve kasvaa nyt kovaa tahtia. Tammikuun loppuun mennessä se on käyttänyt jo noin 3 000 kiloa kuivattua pakuria, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin sen kulutus oli koko vuonna 2017.
– Tällä hetkellä ostamme Lapista kaiken pakurin, mitä saamme vain käsiimme. Tarvitsemme sellaisia uusia kerääjiä, jotka voisivat toimittaa sitä luotettavasti satoja kiloja kuukaudessa.
Pakuria myyvät yritykselle sitä keräävät yksityiset henkilöt ja pienet yritykset. Tänä vuonna Eevia Healthin Kauhajoen tehdas Etelä-Pohjanmaalla käyttää kuivattua pakuria arviolta 21 000 kiloa.
Eevia Health valmistaa erilaisista kotimaisista, mielellään luomulaatuisista luonnon raaka-aineista erilaisia uuterikastetuotteita kehittämällään uuttoalustalla ja markkinoi sekä myy niitä eteenpäin. Sen tuotteiden pääraaka-aineita ovat pakurin lisäksi luonnon männyn kuori, mustikka ja puolukka, joiden saatavuus on hyvä ja viennissä hyvin mahdollisuuksia. Uutejauheet päätyvät lopulta terveyttä edistäviin lisäravinteisiin, jotka voivat olla esimerkiksi pillereitä, kapseleja ja jauheita.
Pakurikäävällä on tutkimusten mukaan esimerkiksi positiivisia vaikutuksia ihmisen immuunijärjestelmään. Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa pakuri on hyväksytty lisäravinnekäyttöön. Lisäravinnevalmistajat ovat siitä Lackmannin mukaan erittäin kiinnostuneita. Lapista kerätyistä pakureista tehdylle uutteelle riittää hänen mukaansa hyvin kysyntää ainakin Pohjois-Amerikassa, koska se on puhtaasta luonnosta ja luomusertifikoiduista metsästä kerätyistä laadukkaista materiaaleista tehtyä.
– Lapin pakurin luomustatus on erittäin hyvä myynnin tekijä. Pohjois-Amerikassa sitä arvostetaan erittäin paljon. Luomulaatuista pakuria on loppujen lopuksi hyvin vähän tarjolla maailmassa, teknologiapäällikkö Petri Lackman kertoo.
Suomen Pakuri Oy istutti yhdessä ammattiopisto Lappian kanssa puiden kylkiin vuonna 2017 Tervolan Louelle 500 pakurialkioita eli pakuriymppiä. Istutuksen jälkeen menee noin 6–8 vuotta, ennen kuin ensimmäisen sadon voi kerätä pois.
– Viljelmä on siis vielä aika alkuvaiheessa, Suomen Pakurin hallituksen puheenjohtaja Janne Mankki kertoo.
Seuraava sato kypsyy noin puolet lyhyemmässä ajassa kuin ensimmäinen.
Pakuriviljelmää on hyödynnetty opetuskäytössä ja se toimii myös esimerkkinä metsänomistajille mahdollisena lisäelinkeinona.
Maailman ensimmäinen pakuriymppejä valmistava yritys Suomen Pakuri Oy perustettiin Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen hankkeen tulosten hyödyntämistä varten vuonna 2015, mutta tutkimustyötä asian tiimoilta on tehty jo kymmenkunta vuotta. Yritys auttaa metsänomistajia pakurin viljelyn aloittamisessa ja valmistaa pakuriymppejä, joiden myymisen asiakaskäyttöön se aloitti vuonna 2016.
– Suomen Pakuri on kehittänyt pakurin viljelyn ensimmäisenä maailmassa, Janne Mankki sanoo.
Yritys myös ostaa valmista pakuria, jatkojalostaa sitä ja vie sitä ulkomaille eri muodoissaan.
– Me ostamme viljelijöiltämme pakuria 40 euron kilohintaan, mutta yleinen markkinaostohinta lienee 30 euroa, Mankki kertoo.
Eevia Health seuraa Lackmanin mukaan mielenkiinnolla Suomen Pakurin Tervolan pakariviljelyksien kehittymistä, koska viljellyt pakurit voisivat taata sille raaka-ainetta hyvin kysynnän kasvaessa. Metsistäkin pakuria löytyy, mutta tehokkaampaa olisi hänen mukaansa käyttää viljeltyä raaka-ainetta , kuin etsiä sitä metsästä.
Suomessa on arviolta kaikkiaan noin 500 pakurin viljelijää, joista suunnilleen 300 on yksityisten henkilöiden omistaman Suomen Pakurin kumppaneita.
Pakurikääpä
Pakurikääpää kasvaa Lapissa lähinnä koivujen kyljissä.
Se on lahottajasieni, jolla on hyviä terveysominaisuuksia. Sillä on tutkimusten mukaan esimerkiksi hyviä vaikutuksia ihmisen immuunijärjestelmään.
Sitä myös viljellään Suomessa. Esimerkiksi Tervolan Louella on viljelmä ammattiopisto Lappian yhteydessä.
Lapin pakurikäävälle on kova kysyntä.
Pakurikäävän kerääminen tarvitsee maanomistajan luvan.
Metsähallituksen metsätalouskäytössä oleviin monikäyttömetsiin myydään luonnontuotelupia. Henkilökohtaisen luvan voi ostaa puhelinsoitolla. Luonnontuotelupa oikeuttaa keräämään eräitä jokamiehenoikeuden piiriin kuulumattomia luonnontuotteita, joiden joukkoon kuuluu muun muassa pakurikääpä. Mobiililupamenettelyllä Metsähallitus haluaa helpottaa luonnontuotealan yritysten raaka-ainehankintaa.