Sara Tuiskun ensikosketus työelämään tapahtui serkkujen kanssa lättykahviossa Sampoaukiolla 11-vuotiaana. Neljä serkusta tarjoilivat lämpiminä kesäpäivinä lättyjä kahvin kera vanhempiensa valvovan silmän alla.
Työn tekemisen kulttuuri on tullut kauppiassuvussa kasvaneelle verenperintönä. Kohta 10-vuotinen ura luokanopettajana on ollut Tuiskulle kutsumus, mutta hänen sydämensä sykkii yrittäjyydelle.
– Mielestäni ihminen on tyytyväinen, kun kokee tuovansa oman panoksensa yhteiskuntaan, ja vastavuoroisesti saa tekemästään työstä toimeentuloaan. Ihmistä ei ole luotu vain olemaan. Työnteko kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Isovanhempamme eivät ole millään tavalla kyseenalaistaneet työn tekoa. Heille kotiin jääminen ei ole vaihtoehto, kommentoi Tuisku.
Jos ihminen on hetkellisesti tai pysyvästi kykenemätön työntekoon, yhteiskunnan tehtävä on huolehtia hänestä, muistuttaa Tuisku.
Pystymme parempaan työllistämisessä ja lainsäädännössä
Suomen työllisyys parani viime vuonna viisi prosenttiyksikköä 72 prosenttiin. Tuiskulle se ei riitä.
– Pystymme parempaan. Meidän on saatava työllisyysaste 90 prosenttiin. Siihen pääseminen vaatii suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Työn kuvat ja luonteet muuttuvat, ja tämä murros on jo käynnissä. Teknologiasovellukset ja robotiikan käyttöönotto ovat haasteita, jotka näen valtavana mahdollisuutena.
– Toimeentulo pohjoisessa Suomessa on mahdollista hankkia monesta lähteestä. Työelämä muuttuu, eikä ihmisillä välttämättä ei ole enää yhtä ainoaa päätyötä, josta saisi kaiken toimeentulon.
Teollisuus, matkailu ja poronhoito ovat tästä esimerkkejä. Samaan aikaan lainsäädännön täytyy muuttua. Esimerkiksi Airbnb-majoittajia ei tällä hetkellä sido samat säädökset kuin hotelliyrittäjiä, joita sitovat erittäin tarkat määräykset sanktioineen. Tähän epäreiluun kilpailutilanteeseen on tultava muutos.
– Lappiin sesonkityön perässä tulijoista suuri osa on etelästä tulleita, jolloin heidän verotulonsa valuvat pois Lapista. Meidän pitää kehittää kaksoiskuntalaisuuden malli, jolloin sesonkityöntekijöiden verotulot saataisiin hyödyttämään Lappia.
– Palkasta ja eläkkeistä on jäätävä enemmän käteen. Työn tekemisen Suomessa pitää olla kannattavaa. Myös lisätyön vastaanottaminen täytyy saada kannustavammaksi. Nyt ekstratyön tekemisestä rangaistaan ahkeraa.
Nuoret tarvitsevat kontaktiopetusta ammattikouluissa
Toinen massiivinen haaste Suomessa on tällä hetkellä työelämän ja koulutuksen kohtaaminen. Kaikilla nuorilla on oltava riittävä kyky ymmärtää, mihin he haluavat jatkaa peruskoulun päättymisen jälkeen. Peruskoulun resurssit ovat avainasemassa ja ne täytyy varmistaa.
– Koulutus Suomessa on laadukasta, mutta satsaukset eivät ole olleet riittävät. Jos haluamme parantaa Pisa-tuloksiamme, muutokset on kohdistettava etenkin koulutuksen perustasolle, toteaa Tuisku.
Myös ammattikouluihin kohdistuneet säästöt Tuisku kokee liian rajuiksi.
– Ei 16-vuotias pysty opiskelemaan itsenäisesti peruskoulusta päästyään. Nyt heiltä edellytetään aivan liikaa itsenäistä opiskelua. Nimenomaan tässä vaiheessa nuoret tarvitsevat ohjausta, kontaktiopetusta ja opettajan ammattitaitoista apua. Nuoria ei kuitenkaan saa jättää missään nimessä yksin yrittäjän harteille. Harjoittelussa on oltava mukana ohjaajan tuki.
Tuisku pohtii Viron mallin soveltuvuutta Suomeen. Siellä lähes kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan haluamaansa koulutusohjelmaan, ja opiskelumotivaatio mitataan ensimmäisenä vuonna.
– En jättäisi soveltuvuuskokeita tietyiltä aloilta, kuten hoitajilta ja opettajilta. Tuisku haluaa työpaikat vahvempaan rooliin osaksi opintopolkua.
Korkeakoulujen on lisättävä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tarvitsemme uusia innovaatioita ja uudet työpaikat syntyvät nimenomaan luovasta ajattelusta.
Lapin yrityksistä suurin osa on pienyrityksiä, joilta ei löydy välttämättä resursseja kouluttaa. Voisiko tässä olla ratkaisuna koulun henkilökunta, joka menisi mukaan työharjoittelujaksoille oppilaan kanssa – ainakin osaksi aikaa.
Myös koulutuspaikkojen osalta Tuisku seuraisi herkästi, mihin aloihin koulutuspaikkoja tulisi lisätä ja mihin taas ei. Aikuisille mahdollistettavien muuntokoulutusten saatavuus on yksi ratkaisu työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Life long learning on tätä päivää.
– Esimerkiksi metsureista on tällä hetkellä pula. Miten saisimme houkuteltua nuoret kyseisiin ammatteihin, joihin tarvitaan yhä enemmän uusia ihmisiä? On muistettava, että työmarkkinoilla ei pärjätä enää pelkästään peruskoulupohjaisella koulutuksella. Kun ennen työpaikkoja peruskoulupohjaisella tutkinnolla löytyi 900 000, on niitä tällä hetkellä enää 200 000.
Joustavat työmarkkinat lisäävät työpaikkoja
Lapin läänissä lähes 90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy pienyrityksiin. Yrittäjäperheessä kasvaneena Tuisku tietää, millaisella pelikentällä yrittäjät haluavat toimia.
– Yrittäjät eivät halua kikkailua. He eivät halua yksittäisiä tukia, vaan edellytykset toimia.
Suomessa pitäisikin katsoa nykyistä verotuksen tasoa sekä työvoimakustannuksia. Verotukseen kiristyksiä esittävät henkilöt eivät ymmärrä, millä hyvinvoinnin palvelut rahoitetaan.
– Meidän täytyy saada lisää työpaikkoja ja nostettua työllisyyslukuamme.
Tanskassa työllisyys on saatu 90 prosenttiin. Maassa on vapautettu työmarkkinoita, lisätty paikallista sopimista ja heikennetty irtisanomissuojaa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö on irtisanottu, hän saa vastapainoksi työttömyyskauden alussa lähes täyden palkan. Summa laskee tämän jälkeen portaittain ja kannustaa hakemaan työtä.
– Suomalaisilla yrittäjillä täytyy olla helppo palkata uusia työntekijöitä. Joustavat määräaikaisuudet ovat sekä työtekijöiden että työnantajien etu, ja ne palvelevat myös aluetta parhaiten. Hyvistä työntekijöistä työnantajat haluavat pitää kiinni.
– Tiettyjen ammattiliittojen toiminnan näen hieman itsekkäänä. He pitävät kiinni saavutetuista eduistaan, eivätkä ole valmiita laajentamaan näkökulmaansa siitä, miten saisimme entistä useampia suomalaisia työllistettyä.
Lentoyhteydet tukevat matkailua ja teollisuutta
Koulutuksen ja yrittäjien tukemisen ohella Tuisku haluaa investointirahat Lappiin alueen työmahdollisuuksien vahvistamiseksi.
– Ajoksen sataman väylä on saatava syvättyä, jotta laivaliikenne pääsee satamaan ja muun muassa Metsä Groupin tehtaan investoinnit toteutuvat. Yksi tehdastyöpaikka tuo kolme työpaikkaa muualle Lappiin.
Liikenneyhteydet Lappiin ovat avainroolissa. Erittäin huolestuttava käänne tuli muutama viikko sitten, kun Finnair lopetti aamuvuoronsa Kemistä.
– Mikä rooli valtion lentoyhtiöllä on, jos ei pystytä lentämään ja huolehtimaan yhteyksistä koko Lappiin? Minun puolestani Finnair voidaan vaikka myydä, jos asioita hoidetaan näin.
Kaikki pitää olla kunnossa myös tulevaisuutta varten
Lappiin tarvitaan työpaikkoja, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
– Lapin matkailun huippua ei ole vielä nähty. Yhteydet tätä varten on oltava kunnossa. En myöskään lisäisi lentoveroa matkustamisen osalta, sillä se kurittaisi liikaa Lapin matkailua ja vain varakkaat henkilöt pystyisivät matkustamaan tänne.
Kaikki elinkeinot Lapissa pitää sovittaa yhteen järkevästi, kestävästi luontoa kunnioittaen. Tuisku ei ole kategorisesti sitä mieltä, että kaivoksia ei tulisi olla ollenkaan, vaan jokainen hanke tulisi tarkastella tapauskohtaisesti.
– Ylläksen Hannukaisen kaivokselle en missään nimessä antaisi lupaa. Kyseessä on köyhä rautamalmi, jossa käytetään kolminkertaiset määrät ksantaattia. Kaivoksella ei ole suljettua vesikiertoa, vaan pohjavettä pumpataan ja päästetään kaivoksesta Äkäsjokeen ja lopulta Tornionjokeen. Lohi on niin tärkeä alueen ihmisille ja kalastusmatkustamiselle, että sitä on puolustettava. Me emme saa korvattua luontoa! Luonnonvaroista, kuten malmista, on saatava kaivosvero ja suurempi rahallinen hyöty alueelle.
Tulevaisuuden ammatit
Suomen vahvuuksiin lukeutuu puhtaan luonnon lisäksi myös uudet teknologiat ja tuotteet sekä puhtaat ympäristöystävälliset tuotteet.
– Ollaan ylpeitä puhtaasta ruoasta, jota jo nyt viedään ulkomaille. Elämme maailmassa, jossa ei voi tietää onko ostamamme ruoka täysin myrkytöntä. Haluan edistää kaikin tavoin pientilallisten tuotantoa ja paikallisen ruoan nostamista tulevaisuuden trendinä matkailussa. Ihmiset haluavat tulla esimerkiksi maistamaan poroa, joka elää luonnossa puolivillinä. Haluan tehdä töitä sen eteen, että porotalous menestyy Lapissa nyt ja jatkossa. Se on tärkeä omaleimainen elinkeino meillä täällä Lapissa, muistuttaa Tuisku.
Lainsäädäntö ei saa myöskään hankaloittaa elinkeinoja Lapissa. Tuiskun kohtaama matkailuyrittäjä kertoi Tuiskulle Pohjois-Lapissa, kuinka pyyntimääriin tehdyt rajoitukset vaikuttivat hänen elinkeinoonsa suuresti. Yrittäjä myi pyyntilupia turisteille pienriistan metsästystä varten.
– Lapin harvaan asutulla seudulla voi olla jo muutenkin hankala löytää elinkeinoja, joten tämän kaltainen päätöksenteko on tarkasteltava tarkemmin. Monet yrittäjät joutuvat lopettamaan toimintansa uuden lainsäädännön myötä. Mielestäni myös Lapin kansanedustajan pitää olla tietoinen, millaisia elinkeinoja alueellamme on. Minulle on tärkeää, että jokainen pääsee tekemään työtä ympäri Lapin, summaa Tuisku.
Infoboksi:
Saran luottamustehtävät:
luokanopettaja, KM
Lapin sairaanhoitopiirin hallituksen vpj.
Rovaniemen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen
Rovaniemen kaupungin konsernijaoston vpj.
Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n hallituksen jäsen
Lapin Liiton valtuutettu
Lapin Kokoomuksen vpj.
Saran vahvat verkostot ja vaaliteemat: www.saratuisku.com