Län­si­sa­ta­mas­sa vi­ro­lai­nen ra­ken­nus­työ­mies Marko Kaasma tus­kai­lee ris­ti­rii­tai­sia tietoja per­heen­sä luokse pää­sys­tä – Täl­lai­set ovat poik­keus­olo­jen tun­nel­mat ra­joil­la

Lännen Media seuraa Helsingin vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla matkustusrajoitusten vaikutuksia liikenteeseen ja ihmisten tunnelmiin. Helsingin ja Tallinnan välisissä laivoissa enää kourallinen matkustajia, joista valtaosa on virolaisia. Helsinki-Vantaan lentokentällä lähteville lennoille on pyrkinyt puolenyön jälkeen lähinnä ulkomaalaisia matkustajia, paluulennoilla on suomalaisia ja jonkin verran Suomen kautta kotimaihinsa kulkevia ihmisiä.

Helsinki


Virolainen rakennustyömies Marko Kaasma kertoo, että virolaisen työmiehet ovat työmailla tällä hetkellä hyvin epätietoisia siitä, miten Viron ja Suomen valtiot suhtautuvat poikkeusaikana heidän työmatkaliikenteeseensä valtioiden välillä.
Virolainen rakennustyömies Marko Kaasma kertoo, että virolaisen työmiehet ovat työmailla tällä hetkellä hyvin epätietoisia siitä, miten Viron ja Suomen valtiot suhtautuvat poikkeusaikana heidän työmatkaliikenteeseensä valtioiden välillä.
Kuva: Emilia Kangasluoma
Tallik Siljan Megastarissa on normaalisti torstaiaamuisin satoja matkustajia Helsingin Länsiterminaaliin. Nyt heitä saapui Suomeen vain noin 50, pääosa virolaisia.
Tallik Siljan Megastarissa on normaalisti torstaiaamuisin satoja matkustajia Helsingin Länsiterminaaliin. Nyt heitä saapui Suomeen vain noin 50, pääosa virolaisia.
Helsingin Länsisataman rajatarkastusyksiön päällikkö Jim Kuusimäki kertoo, että väliin jääneet laivavuorot ovat ruuhkauttaneet rekkaliikenteen satamissa.
Helsingin Länsisataman rajatarkastusyksiön päällikkö Jim Kuusimäki kertoo, että väliin jääneet laivavuorot ovat ruuhkauttaneet rekkaliikenteen satamissa.
Torstaiaamuna Helsingin Länsisataman normaalisti vilkas lähtöterminaali ammotti tyhjillään.
Torstaiaamuna Helsingin Länsisataman normaalisti vilkas lähtöterminaali ammotti tyhjillään.
Suomen-unkarilainen Eszter Osmala haluaisi lapsiensa Eliaksen ja Valentinan kanssa suvun luokse Unkariin. Lähtö on riski, sillä Unkari saattaa käännyttää perheen takaisin ja seuraava lento Suomeen lennetään Unkarista näillä näkymin heinäkuussa.
Suomen-unkarilainen Eszter Osmala haluaisi lapsiensa Eliaksen ja Valentinan kanssa suvun luokse Unkariin. Lähtö on riski, sillä Unkari saattaa käännyttää perheen takaisin ja seuraava lento Suomeen lennetään Unkarista näillä näkymin heinäkuussa.
Helsinki-Vantaan lentokentällä yhä useampi lento on peruttu.
Helsinki-Vantaan lentokentällä yhä useampi lento on peruttu.
Helsinki-Vantaan lentokentän rajatarkastusosaston varapäällikkö Samuel Siljanen kertoo, että yöllä muutamat lentokentälle saapuneet suomalaiset päättivät lähteä takaisin kotiin. Kerromme kaikille ulkomaille yrittäville suomalaisille, ettei mikään taho voi enää taata, että Suomeen tulee paluulentoa, vaikka oikeus palaamiseen säilyy, Siljanen kuvailee.
Helsinki-Vantaan lentokentän rajatarkastusosaston varapäällikkö Samuel Siljanen kertoo, että yöllä muutamat lentokentälle saapuneet suomalaiset päättivät lähteä takaisin kotiin. Kerromme kaikille ulkomaille yrittäville suomalaisille, ettei mikään taho voi enää taata, että Suomeen tulee paluulentoa, vaikka oikeus palaamiseen säilyy, Siljanen kuvailee.
Porvoolaispariskunta Tuula Lyttinen ja Stig Simolin saapuivat Kanarialta Suomeen torstaiaamuna. Pariskunta on yli 70-vuotias ja tietää joutuvansa nyt ikäihmisiä koskevaan karanteeniin. Ei haittaa, menemme mökille. Olimme Kanarialla kaksi kuukautta ja sinne määrättiin jo ulkonaliikkumiskielto. Eilen ei saanut enää mennä edes uima-altaalle, joten päätimme lähteä kotiin, Tuula Lyttinen kertoo.
Porvoolaispariskunta Tuula Lyttinen ja Stig Simolin saapuivat Kanarialta Suomeen torstaiaamuna. Pariskunta on yli 70-vuotias ja tietää joutuvansa nyt ikäihmisiä koskevaan karanteeniin. Ei haittaa, menemme mökille. Olimme Kanarialla kaksi kuukautta ja sinne määrättiin jo ulkonaliikkumiskielto. Eilen ei saanut enää mennä edes uima-altaalle, joten päätimme lähteä kotiin, Tuula Lyttinen kertoo.

Suomen rajat sulkeutuivat puoliltaöin viime yönä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

Torstaiaamuna myös Helsingin Länsisatamassa on hiljaista. Virolainen Marko Kaasma seisoo työhaalari päällä kakkosterminaalin asiakaspalvelutiskillä.

– Jos lähden huomenna perjantaina kotiin Viroon perheeni luokse, pääsenkö takaisin Suomeen töihin, Kaasma tiedustelee rajavartijalta.

Mies on ymmällään kuten hänen kertomansa mukaan kaikki virolaiset työmiehet sillä rakennustyömaalla, jossa hän työskentelee. Ja virolaisten osuus rakennusmiehistä siellä on suuri.

– Saamme paljon ristiriitaista informaatiota. On vaikea tietää, mikä pitää paikkansa ja mikä ei, Kaasma tuskailee.

Hänellä odottaa Viron puolella vaimo ja kolme lasta. Normaalisti hän paiskii Suomessa kymmenen päivää töitä putkeen ja palaa Viroon neljäksi päiväksi perheensä luokse.

– Nyt en tiedä, voinko mennä Viroon. Eilen Viron pääministeri sanoi, etteivät karanteenit koske vakituisessa työssä Suomen puolella työskenteleviä ja paluu sallitaan, Kaasma kuvailee.

– Mutta pääsemmekö Suomessa työmaalle Virosta palattuamme, sitä emme tiedä. Vai joudummeko kahden viikon karanteeniin.

Kaasman ongelma koskettaa valtavaa määrää virolaisia perheitä. Rahaa pitäisi saada elämiseen, mutta koronakriisiin liittyvässä sekavassa tilanteessa kukaan ei oikein tunnu tietävän, mitä maiden välillä työn takia matkustaville tapahtuu.

– Pahimmillaan joudun karanteeniin ensin Virossa kahdeksi viikoksi ja sitten Suomessa kahdeksi viikoksi eli yhteensä kuukaudeksi. En todellakaan tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä. Enkä todellakaan luota tällä hetkellä saamiimme tietoihin asiasta.

– Jos kotona käyminen tarkoittaa karanteenia, sitten en todennäköisesti matkusta Viroon. Onneksi vaimoni voi tehdä etätyötä ja hoitaa lapsia, kun kaikki koulut ovat kiinni Virossa, Kaasma sanoo tilannetta harmitellen.

Satamassa vain kourallinen matkustajia

Länsisataman lähtöterminaalissa on lähinnä virolaisia lapsiperheitä ja nuoria pariskuntia.

– Rekkaliikenne on poikkeuksellisen vilkasta. Johtuu siitä, että laivavuoroja jäänyt väliin. Henkilömatkustajia on normaalia huomattavasti vähemmän, kertoo Länsisataman rajatarkastusyksikön päällikkö Jim Kuusimäki Rajavartiolaitokselta.

Kahviossa istuu virolainen Eve ystävänsä kanssa. Hän ei halua antaa sukunimeään tai kuvaansa lehtijuttuun.

Ystävyksillä on takanaan pitkä matka Singaporesta, lento laskeutui Helsinki-Vantaalle aamukuudelta.

Koska jatkolento Finnairilla Suomesta Viroon on peruttu, naiset joutuivat etsimään toisen reitin palata kotimaahansa Viroon.

– Ei tämä harmita. Hyvä, että päästään kotiin, Eve sanoo.

– Lentokoneessa melkein kaikki pitivät maskia kasvoillaan, käsidesiä siellä ei ollut tarjolla. Onneksi meillä oli oma desinfiointiaine mukana. Muuten lennolla tunnelma oli ihan normaali, oli jopa vapaita paikkojakin.

Eve kiittelee Suomen viranomaisia ja käytäntöjä rajojen sulkemisen jälkeen. Hän kertoo, että esimerkiksi Puolassa kauttakulkuliikenne tökkii pahasti, ja siellä on jumissa paljon virolaisia.

Henkilöliikenne lähes pysähdyksissä

Tulotarkastuksessa rajavartijat varautuvat tarkastamaan Tallink Siljan Megastar-laivalla Suomen puolelle matkustavia henkilöitä. Laiva lipuu satamaan lähes tyhjänä puoli kymmenen jälkeen torstaiaamuna.

– Laivassa on 50 matkustajaa, kun normaalisti heitä on satoja. Näin sen pitääkin olla, hallitusten määräämät rajoitukset on laitettu toimeen, Jim Kuusimäki Rajalta kuvailee.

Lähes kaikki Megastarin matkustajat ovat virolaisia. Heistä kukaan ei halua koronakriisin mallinukeksi lehteen. Moni heistä kaivaa hämmentyneen näköisenä esiin passinsa ja työtodistuksia.

– Vastasin keskiviikkona ainakin pariinsataan siviilihenkilöiden puhelintiedusteluun siitä, miten nyt pitää toimia. Ohjeistamme matkustajia todistamaan esimerkiksi työskentelynsä Suomessa kaikilla mahdollisilla asiakirjoilla, Kuusimäki kertoo.

Osa torstaiaamun matkustajista kertoo asuvansa Suomessa. Rajavartiolaitos kertoo tarkistavansa asian tarvittaessa viranomaisrekistereistä.

Kaksoiskansalaisten tuska

Tyhjyyttä ammottavalla Helsinki-Vantaan lentokentällä Eszter Osmala vahti aamutuimaan ympäriinsä juoksevia lapsiaan, 5-vuotiasta Eliasta ja 4-vuotiasta Valentinaa.  Lapset loikkivat ympäriinsä, kierivät maassa ja kikattavat.

– Aikamoinen työ vahtia tuonikäisiä, etteivät saa koronatartuntaa. Desinfioimme käsiämme ahkerasti, Eszter Osmala sanoo.

Koronatartuntaakin enemmän häntä jännittää, päästääkö hänen toinen kotimaansa Unkari perhettä rajojensa yli. Elias-pojalla on vain Suomen passi, vaikka koko perheellä on kaksoiskansalaisuus.

– Tämä on viimeinen lento Suomesta Unkariin. Seuraava tulee takaisin Suomeen heinäkuussa. Olemme pahassa pulassa, jos Unkari ei päästä meitä maahan, joten emmin vielä tänään aamulla tätä lähtöä.

– Haluan kuitenkin vanhempieni luokse, heillä alkaa olla jo ikää. Koen tärkeäksi olla tällaisina aikoina yhdessä perheen kanssa, Esztrer Osmala sanoo.

Lännen Media seuraa suomalais-unkarilaisen perille pääsyä tänään torstaina. Osmalan perheen lennon pitäisi laskeutua Unkariin kello 10.30 torstaina.

Ketään ei ole käännytetty koronan takia

Helsinki-Vantaan lentokentän rajatarkastusosaston varapäällikkö Samuel Siljanen kertoo, että keskiyöllä alkaneet poikkeustoimet on otettu lentomatkustajien joukossa vastaan rauhallisesti.

– Ihmiset näyttävät ymmärtävän, että kyse on kansanterveyden suojeluun liittyvistä toimenpiteistä, Siljanen sanoo.

– Ketään ei ole yön aikana käännytetty näihin uusiin rajoituksiin liittyen. Liikenne on ollut lähinnä suomalaisten paluulentoja ja muissa EU-maissa asuvien kauttakulkuliikennettä.

Tiuhaan perutuista lennoista huolimatta suomalaisiakin ulkomaille pyrkiviä on ehtinyt jo näkyä. Eikä läheskään kaikilla syy matkustamiseen ole ollut välttämätön.

– Heille olemme kertoneet, ettei paluu Suomeen ole taattua. Että vaikka oikeus siihen säilyy, mikään taho ei pysty varmistamaan, että kohdemaasta järjestetään enää paluulentoa, Siljanen kuvailee.

– Osa on ottanut laukkunsa ja päättänyt palata kotiin.

Kaikki matkustajat tarkistetaan

Suomen rajat ovat nyt kiinni.

Tämä rauhan aikana täysin poikkeuksellinen tilanne tarkoittaa rajatarkastusten käyttöönottoa ulkorajojen lisäksi sisärajoilla. Käytännössä siis jokainen rajan yli pyrkivä henkilö tarkistetaan poikkeustilan aikana.

– Aiemmin vapaa liikkuminen Euroopan maiden välillä keskeytyy. Jokaisen rajaa ylittävän matkustajan on todistettava henkilöllisyytensä ja lisäksi rajavartijat kysyvät matkustamisen syytä, kertoo Lännen Medialle komentajakapteeni Mikko Hirvi Rajavartiolaitokselta.

– Suomen hallituksen ohjeiden mukaan välttämätön työmatkaliikenne ja rahtiliikenne sallitaan. Lisäksi sallitaan tietenkin suomalaisten ja Suomen kansalaisten perheenjäsenten kotiinpaluu.

Ulkorajoilla kuten itärajalla ja Helsinki-Vantaan lentokentällä sallitaan rahtiliikenne, kauttakulkuliikenne, erittäin tärkeä muu liikenne kuten työskentely rajan toisella puolella ja kotiinpaluu.

Entä jos Suomen kansalainen pyrkii maasta ulos muusta kuin välttämättömästä syystä, estävätkö rajavartijat matkustamisen?

– Eivät estä. Rajavartiolaitos toimii kehotuksin ja neuvoin, Hirvi muotoilee.

Hän muistuttaa, että jokaista ulkomailta Suomeen palaavaa odottaa 14 vuorokauden karanteeni. Lisäksi useat valtiot asettavat turistit kahden viikon karanteeniin.

– Aika moni maa on asettanut myös matkustusrajoituksia, joten näitä kannattaa miettiä, jos pyrkii kaikesta huolimatta reissuun.

– Suomen hallituksen kehotukset ja rajoitukset johtuvat halusta estää vakavan epidemian leviäminen, Hirvi muistuttaa.

Turistit eivät pääse Suomeen

Rajavartiolaitos on lisännyt merkittävästi voimavarojaan vilkkaimpien rajanylityspaikkojen valvomiseksi.

– Tämä on ollut mahdollista siksi, että nimenomaan ulkorajaliikenne hiljeni jo aiemmin voimakkaasti. Lisäksi sisärajoilla laivayhtiöt ja lentoyhtiöt ovat peruneet vuorojaan merkittävästi, Hirvi kertoo.

Rajavartiolaitos ei kerro tarkempia yksityiskohtia poikkeusajan resursseistaan ja niiden kohdistamispaikoista.

Ulkomaalaisten kohdalla rajoilla toimitaan poikkeustilassa samoin kuin normaalioloissakin, kun maahanpääsyn edellytykset eivät täyty. Esimerkiksi lomamatka ei riitä syyksi päästä Suomeen.

– Näitähän tapahtuu jatkuvasti. Jos henkilöllä ei ole oikeutta tulla maahan, maahanpääsy evätään. Käytännössä hän palaa tällöin lähtöpaikkaansa samaa kuljetusmuotoa käyttäen, kuin millä on tullutkin, Hirvi selvittää.

Rajatarkastuksia tekevät henkilöt työskentelevät koronatartuntojen kannalta riskikohteissa. Komentajakapteeni Mikko Hirvi sanoo, että organisaatio on valmistautunut normaaliarjessaankin kohtaamaan erilaisia tautitilanteita.

– Meille on keskeisen tärkeää, että oma henkilöstö pysyy toimintakunnossa. Tästä johtuen käytössä ovat kaikki tarvittavat varokeinot tartuntojen estämiseksi, Hirvi sanoo.

Rajavartiolaitos neuvoo kansalaisia hakemaan tietoa poikkeusaikana matkustamiseen liittyvistä rajoituksista organisaation verkkosivuilta.

Virolaiset yhä enimmäkseen työmailla

Rakennusteollisuus RT:n mukaan valtaosa ulkomaisesta työvoimasta jatkaa tällä hetkellä työskentelyä rakennustyömailla normaalisti.

– Meillä ei ole sellaista tietoa, että ulkomaalainen työvoima tai virolaiset olisivat palaamassa kotimaihinsa matkustusrajoitusten seurauksena sankoin joukoin, sanoo toimitusjohtaja Aleksi Randell Rakennusteollisuus RT:stä.

– Käsityksemme on, että valtaosa ulkomaisesta työvoimasta haluaa jatkaa työskentelyä Suomessa, jos se vain on muiden asioiden kuten terveyden puolesta mahdollista.

Hän muistuttaa, että uudet matkustusrajoitukset eivät välttämättä houkuta virolaisia kotimaahansa. Paluu Suomeen tarkoittaisi tämän jälkeen kahden viikon karanteenia ennen työmaalle pääsemistä.

Randellin mukaan loppuviikko ja ensi viikko näyttävät, miten ulkomainen työvoima reagoi Suomen ja omien kotimaidensa matkustusrajoituksiin.

Suomessa rakennuksilla työskentelevistä henkilöistä noin 22 prosenttia on ulkomaalaisia, pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on peräti kolmannes.

– Voisi sanoa, että pääkaupunkiseutu ja Tallinna ovat muodostaneet yhden kiinteän työssäkäyntialueen rakennusteollisuuden osalta.

– On selvää että työvoiman saatavuus on kriittinen asia rakennusteollisuudessa. Työvoiman vahvuudessa tullaan näkemään jatkossa melko isoja yritys- ja työmaakohtaisia eroja, Randell arvioi.