Terveydenhuollon menot kasvavat ensi vuonna Länsi-Pohjan kunnissa, vaikka alueen ainutlaatuisen sote-ratkaisun piti vakauttaa menot, kun palvelut ulkoistettiin kiinteähintaisella sopimuksella Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on korottamassa jäsenkuntalaskutustaan ensi vuonna 4,5 prosentilla tämän vuoden tasosta. Esimerkiksi Tornion kaupungin kohdalla korotus tietää vuositasolla noin puolen miljoonan euron lisälaskua terveydenhuoltoon.
Jäsenkuntalaskutusta joudutaan korottamaan, koska sairaanhoitopiiri menettää ulkoistuksen seurauksena ulkokuntalaisten hoidosta saatavia tuottoja arviolta kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Ulkokuntalaisten hoidossa on kyse esimerkiksi liikenneturmien seurauksena hoitoa tarvitsevista ulkopaikkakuntalaisista, Länsi-Pohjan alueelle muualta opiskelemaan tulleista ihmisistä, ja valinnanvapauden puitteissa Länsi-Pohjaan hoitoon hakeutuneista.
Esimerkiksi toissa vuonna ulkokuntalaisten hoidosta laskutettiin muita kuntia, kuntayhtymiä ja vakuutusyhtiöitä kolmen miljoonan euron arvosta. Rahat ohjautuvat jatkossa terveyspalveluyritys Mehiläisen ja Länsi-Pohjan kuntien muodostamalle yhteisyritykselle, Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle.
Sairaanhoitopiirin talousjohtaja Maria Tähtinen epäilee, ettei Länsi-Pohjassa etukäteen ymmärretty kaikkia seurauksia, mitä Mehiläisen kanssa solmittuun ulkoistamiskokonaisuuteen liittyy.
– Tämä asia vaikuttaa jo tänä vuonna merkittävästi sairaanhoitopiirin talouteen. Sairaanhoitopiirin talous näyttää tämänhetkisen tiedon valossa jäävän vähintään kaksi miljoonaa euroa alijäämäiseksi, Tähtinen kertoo.
Tähtisen mukaan sairaanhoitopiirin on nostettava kuntien laskutusta, jotta piirin talous pysyisi tasapainossa. Hänen mukaansa kustannuspaineita kohdistuu myös tukitoimintoihin, joita piiri tuottaa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle.
Länsi-Pohjan kunnat ovat parhaillaan muuttamassa sairaanhoitopiirin perussopimusta. Tähtinen pelkää, että muutoksesta voi seurata samantyyppisiä sotkuja kuin kiireessä valmistellusta Länsi-Pohjan jättiulkoistuksesta.
– Muutos on hyvin sekava. Ainakaan minä en tiedä, miten se pannaan toimeen, Tähtinen sanoo.
Tähtisen mukaan perussopimuksen muutosta perustellaan sillä, että kuntien laskutuksessa siirryttäisiin suoriteperustaisesta prosenttiperusteiseen laskutukseen. Se tasaisi vuosittaista vaihtelua kuntien terveysmenoissa.
Tähtisen käsityksen mukaan perussopimuksen muutos lopettaisi myös potilaskohtaisen kustannusseurannan Länsi-Pohjasta.
– Sen jälkeen ei voisi enää vertailla, mitä potilaskohtaiset hoitokulut olivat ennen Mehiläistä ja sen jälkeen. Perussopimuksen muutoksella perustettaisiin sairaanhoitopiiriin myös kolme uutta johtajan virkaa samaan aikaan, kun kustannuksia pitäisi säästää, Tähtinen ihmettelee.
Esimerkiksi Keminmaan kunnanvaltuustossa torstaina vasemmistoliiton taholta kritisoitiin perussopimuksen muuttamista huonoksi henkilöstöpolitiikaksi. Perussopimuksen muuttaminen hyväksyttiin valtuustossa äänestyksen jälkeen.
Sairaanhoitopiirin taloutta rasittaa Kemin kaupunki, joka ei maksa tällä hetkellä kaikkia sille kuuluvia erikoissairaanhoidon kuluja.
– Sairaanhoitopiirillä on tällä hetkellä noin miljoona euroa saatavia Kemin kaupungilta, Tähtinen kertoo.
Kemi on yksipuolisesti jättänyt laskujaan maksamatta, koska kaupungin johto pitää sairaanhoitopiiriä syypäänä virheeseen, jonka seurauksena Kemi joutuu maksamaan raskasta ylihintaa perusterveydenhuollostaan Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle.
Kemin ylilaskutus jatkuu yhä, koska Mehiläinen ei halua muuttaa ulkoistusta säätelevää palvelusopimusta ennen kuin Kilpailu- ja kuluttajaviraston ulkoistusta koskeva selvitys on valmistunut.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä katsotaan, että viime kädessä Kemin maksamattomat laskut kuuluu käsitellä raastuvassa.
Psykiatriatalo varmistui
Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion ja tulevien vuosien taloussuunnitelman jo pari viikkoa sitten. Yhtymävaltuusto siunasi samalla investointiohjelman, johon sisältyy merkittävimpänä yksittäisenä kohteena uudet tilat psykiatriselle hoidolle.
Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteyteen rakennetaan uudisrakennus, johon on määrä siirtää muun muassa Keroputaan sairaalan toiminnot Torniosta. Investointiohjelmassa uuden psykiatriatalon rakentamiseen on kaavailtu neljän miljoonan euron määrärahaa ensi vuodelle ja 12 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Psykiatrisen hoidon tilat kärsivät sisäilmaongelmista, joita on ratkottu rakennuttamalla väliaikaiset väistötilat keskussairaalan yhteyteen. Psykiatrian uudisrakennuksen aikataulusta ei ole vielä tarkkaa tietoa, koska sen luvitus ja suunnittelu ovat kesken.
Investointiohjelman toiseksi suurin yksittäinen kohde on yli miljoonan euron remontti keskussairaalan sisätautien osastolle ensi vuonna.