Lamppu syttyi pir­tis­sä ja ensin emän­tien päässä – Va­lon­tuo­jat-do­ku­ment­ti il­mais­esi­tyk­se­nä Tor­nios­sa

Lapin laajoilla selkosilla ei vielä sotien jälkeen 1940-luvulla välttämättä osattu edes kaivata sähköä. Päinvastoin, omavarais- ja luontaistalouteen tottuneita kauhistuttivat rahanmeno ja sähkön mahdollistamat syntiset houkutukset.

Torniolaisen elokuvaohjaajan Antti Haasen isoisä Gunnar Haase kiersi kylillä puhumassa ja markkinoimassa. Puolelleen hän sai etenkin emännät, joiden elämään sähkö toi suunnatonta helpotusta: ei enää nyrkkipyykkiä, vedenkantoa pirttiin ja navettaan, lypsämistä päreen valossa.

Viimeiseksi sähkölamppu syttyi Pokan kylässä Kittilässä vuonna 1987.

Meri-Lapin kaupungeissa ja niiden liepeillä ihmiset olivat ehtineet tottua sähköön jo paljon ennen sotia. Tornion kaupungin sähkölaitos perustettiin vuonna 1911 ja Kemin Sähköosakeyhtiö vuonna 1912.

Kemin Sähköosakeyhtiön osakkaaksi liittyneeseen Tervolaankin sähkölinjat vedettiin jo vuosina 1928–29 Koivuun asti.

–Tornion sähkölaitos on yksi maan vanhimmista, muistuttaa sen johtajana vuosina 1968–1991 toiminut Kalevi Heinänen .

–Kaikki alkoi valon tarpeesta. Verkosto valmistui aikaisessa vaiheessa.

Heinäsen mukaan sähkö saatiin viimeisten joukossa Röyttään, joka liitettiin Alatorniosta Tornion kaupunkiin vuonna 1957. Tornion sähkölaitoksen alue oli alkuun pieni, kuten kaupunginkin.

Alatorniosta irrotettiin alueita Tornioon vuodesta 1925 lähtien. Lopullisen vuoden 1973 kuntaliitoksen jälkeen Alatornion sähkölaitos sulautui Tornion sähkölaitokseen vuonna 1975.

Heinänen ja sähköasentajana vuosina 1963–1995 ensin Alatorniolla ja sitten Torniossa työskennellyt Vilho Savikuja tietävät tarkkaan, miten raskas urakka Lapin sähköistäminen on ollut.

–Työskentelin ensin linjahommissa ja sitten sisäasennuksissa. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla työtehtäviin mentiin polku- tai moottoripyörällä. Pyöränsarvessa kulkivat johtoniput ja tarakalla eristimet. Pylväitten kuljetuksiin tilattiin hevosia, Savikuja muistelee.

Tavatonta ei ollut sekään, että jopa raskaita pylväitä siirrettiin polkupyörän päällä.

–Traktorikaivureita ei ollut. Kaivuutyö tehtiin lapiolla ja kangella. Tilanne helpottui vasta, kun siirryimme osaksi Tornion sähkölaitosta. Alatornion sähkölaitoksella ei ollut edes autoa.

Torniossa erityisen haasteen sähköverkostolle on asettanut joki.

–Varsinkin alkuvuosikymmeninä oli kovia tulvia, esimerkiksi vuosina 1924, 1934, 1939 ja 1940. Viimeisin vapunaattona 1990 vioitti jokivarren johtoverkostoa pahoin, katkoi sähköjä ja vahingoitti kiinteistöjä, Kalevi Heinänen kertoo.

–Koko Suensaaren sähköt olivat mennä, koska kytkinasemalla oli veden vuoksi vaikeuksia sähkönjakelussa. Alajuoksun ruoppausten jälkeen pahoja tulvia ei ole enää esiintynyt.

Vuoteen 1991 asti omat hankaluutensa toi se, että sähkö ylitti – tai oikeastaan alitti – Tornionjoen pohjassa kulkevissa kaapeleissa.

–Nyt kaapelit menevät siltaa pitkin.

Verkostoja vedettiin aikoinaan mahdollisimman suorina linjoina metsien läpi. Toimitusvarmuuden parantamiseksi täysin toimivia linjoja puretaan ja siirretään tienvarsiin parhaillaankin.

–Aikoinaan johtokaduista tehtiin liian kapeita.

Muualle maahan ja ulkomaille

Valontuojat -elokuva on kerännyt salit täyteen väkeä maakuntakierroksella.

–Palaute on ollut hyvää. Esitystä on saattanut tulla katsomaan jopa puolet kylän asukkaista. Monissa se on herättänyt paljon muistoja, ohjaaja Antti Haase kertoo.

Valontuojat nähdään lähiaikoina muun muassa Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa. Elokuvaa on markkinoitu myös ulkomaille.

–Huhtikuun lopussa se nähdään Alaskassa North by North -festivaaleilla.

Dokumentti on päässyt Koulukinon tarjontaan.

–Se on käytettävissä nyt oppimateriaalina koko Suomessa. Lapset ja nuoret näkevät, millaista edellisten sukupolvien työ ja elämä ovat olleet.

Valontuojat kertoo paitsi sähkön tuomasta mullistuksesta myös Haasen perheen, teollisuuden ja yritysten historiasta.

–Isoisäni Gunnar Haase oli perustamassa kaikkia Lapin suuria sähkölaitoksia. Isäni Hannu Haase jatkoi hänen elämäntyötään Rovakairan Sähkön toimitusjohtajana. Valontuojat -elokuvalla jatkan omalla tavallani insinööri-isieni työtä Lapin hyväksi, Antti Haase toteaa.