Lam­mas­pai­me­nen sielu lepää saa­res­sa - Met­sä­hal­li­tuk­sen pai­men­vii­kot jär­jes­tet­tiin en­sim­mäis­tä kertaa Pe­rä­me­rel­lä

Kimmo Kakolle paimenviikon tärkein anti oli päästä irti oravanpyörästä luontoon rauhoittumaan. Myös Jasu-koira viihtyi saarella hyvin.
Kimmo Kakolle paimenviikon tärkein anti oli päästä irti oravanpyörästä luontoon rauhoittumaan. Myös Jasu-koira viihtyi saarella hyvin.
Kuva: Suvi Pirinen

Metsähallituksen järjestämillä suosituilla paimenviikoilla oli tänä kesänä uutena kohteena Perämeren kansallispuiston Pensaskari. Paimenviikkojen konseptissa hakijoiden joukosta arvotut paimenet saavat vuokrata tilan tai tuvan itselleen viikoksi. Perämerellä lammaspaimenet ovat majoittuneet Pensaskarin vaatimattomassa, sähköistämättömässä Paimentuvassa. Kohteeseen oli säävaraus, mutta toiseksi viimeisen viikon alkaessa ei yhtäkään viikkoa oltu jouduttu perumaan.

Kemistä kotoisin oleva, mutta tällä hetkellä Oulussa asuva Kimmo Kakko vietti maanantaina paimenpestinsä viimeistä päivää Pensaskarissa. Seuranaan hänellä oli ollut viikon ajan vain lapinporokoira Jasu, mutta siitä huolimatta aika ei ollut ehtinyt käydä pitkäksi.

– Olen lukenut varmaan 1400 sivua kirjoja täällä, ja seikkaillut pitkin-poikin tätä saarta, olen käynyt katsomassa mihin nuo polut vievät. Välillä tietenkin katsonut noiden lampaiden perään. Sitten tässä mökissä on ollut kaikenlaista pikkuhommaa, mitä olen korjaillut ja remppaillut täällä, Kakko kertoo.

Sähköttömyys ei ole Kakkoa haitannut, ruoka on valmistunut näppärästi kaasuliedellä ja pesulle päässyt tuvan toisessa päässä sijaitsevassa puulämmitteisessä saunassa. Ainoana häiritsevänä asiana hän piti akun loppumista kännykästä.

– Kyllähän se vaati sellaista totuttelua, kun on kotona tottunut siihen, että aina plärää jotain uutisia tai facebookia. Mutta on ainakin riittänyt aikaa lukea kirjoja. Eikä sitä kelloakaan täällä tarvitse, heräilee sitten kun heräilee ja syö kun tulee nälkä.

Tehtäviin on kuulunut lampaiden silmälläpidon lisäksi myös avata aamuisin ja sulkea iltaisin Pensaskarin kalastustukikohta. Vierailijoita ei kuitenkaan ole Kakon paimennusvuorolla saaressa käynyt, johon on saattanut vaikuttaa myös viileä sää. Aivan yksin ei Kakko silti ole joutunut koko viikkoa olemaan, sillä lähellä Paimentupaa sijaitsee myös Kemin moottorivenekerhon mökki, jossa kävi joitain kerholaisia majoittumassa pari yötä.

– Kunhan poristiin lyhyesti. Ja eilen kävi Tornion moottorivenekerhon tyyppi tässä moikkaamassa minua, Kakko kertoo.

Pensaskari on yksi kuudesta Perämeren kansallispuiston saaresta, joissa on lampaita maisemanhoitotöissä. Ensimmäiset laidunnukset alkoivat Selkäsarvessa noin 20 vuotta sitten.
Pensaskari on yksi kuudesta Perämeren kansallispuiston saaresta, joissa on lampaita maisemanhoitotöissä. Ensimmäiset laidunnukset alkoivat Selkäsarvessa noin 20 vuotta sitten.
Kuva: Suvi Pirinen

Lampaita Pensaskarissa on 20. Kakko kertoo, että lampaat ovat niin arkoja, ettei niitä ole kovin usein näkynyt.

– Yhden kerran pääsin rapsuttamaan kaikista rohkeinta lammasta. Vähän aikaa tuijotettiin toisiamme, ja kun olin ihan liikkumatta, se tuli tuohon katsomaan. Rapsutin sitä, ja sitten se juoksi taas karkuun.

Kylmyys yllätti Kakon, mutta lähinnä se häiritsi vain iltaisin, sillä tuvassa ei ole vielä kamiinaa. Aluksi Kakko lämmittikin tupaa saunan avulla. Metsähallitus oli järjestänyt tuvalle 40 litraa käyttövettä, ruoka piti luonnollisesti tuoda itse. Kakko sanoo arvioineensa kulutuksensa väärin, ja joutuneensa tilaamaan täydennystä mantereelta puolessa välissä viikkoa. Muuten viikko sujui leppoisasti.

– Tämä on tällaista rauhallista ja stressivapaata elämää. Ei ole kiire mihinkään, saa omassa tahdissa tehdä hommia, se on ihan luksusta. On kyllä sielu levännyt.

Paimenviikkojen tärkein tarkoitus on arvokkaiden perinnebiotooppien hoito laidunnuksen avulla, ja sen kautta luonnon monimuotoisuuden ylläpito. Perämeren kansallispuiston valvoja Keijo Mild kertoo, että Meri-Lapille paimenviikoilla on suuri merkitys myös alueen tunnettavuuden lisäämisessä.

– Tämä on ainutlaatuinen kansallispuisto, Suomesta ei löydy toista samanlaista kohdetta. Palveluita on parannettu täällä Kemi-Tornio -alueella niin, että alueelle alkaa olla helpompi päästä ilman omaa venettä, Mild sanoo.

Aiemmin Rantapörhölän suvun kalastustukikohdan asuinkämppänä toiminut Pensaskarin tupa kunnostettiin paimenkäyttöön edellistalven aikana. Paimenviikkojen päättyessä elokuun puolessavälissä siirtyy mökki vuokratuvaksi retkeilijöille.

Varaustupia on kansallispuiston alueella ennestään kolme, ja ne kaikki on nyt kunnostettu ympärivuotiseen käyttöön.

Mistä kyse?

Metsähallituksen paimenviikot

Paimenviikkojen tärkein tarkoitus on arvokkaiden perinnebiotooppien hoito ja monimuotoisuuden ylläpito.

Paimenen pesti on maksullinen, mutta siitä huolimatta hakijoita on ollut viime vuosina tuhansia.

Viikoista saadut tulot käytetään kyseisen kohteen ja sitä ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon.

Paimenviikkojen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Tänä kesänä hakemuksia tuli yli 11 600, kun viime vuonna vastaava luku oli 8 480.

Jaossa oli yhteensä 174 paimenviikkoa 14 kohteessa.

Eniten hakijoita kiinnosti Lapin ja Kolin kohteet. Pensaskarille tuli vähiten hakuja, mutta kuitenkin yli 500.

Ilmoita asiavirheestä