Suomalaisten halu hankkia lapsia on hiipunut laman myötä. Ihanteellisena pidetty perheen lapsiluku on nyt keskimäärin hieman alle kaksi. Viisi vuotta sitten suomalaiset halusivat keskimäärin 2,5 lasta.
- Taantumalla on selvästi vaikutusta. Jos vastaajat itse näkevät tilanteensa huolestuttavana, se näkyy lapsentekoaikeissa, sanoo Väestöliiton perhebarometrin koonnut tutkija Anneli Miettinen.
Pienituloiset ja työttömät kertoivat kyselyssä huomattavasti muita useammin, että eivät halua lapsia lainkaan.
- Onko meillä jyrkentymässä se tilanne, että köyhällä ei ole varaa lapsiin, kysyy Väestöliiton toiminnanjohtaja Eija Koivuranta.
Edellinen lama vaikutti vähemmän
Todellinen syntyvyys jää Suomessa vielä pienemmäksi kuin lapsilukutoiveet. Edellinen lama 1990-luvulla ei vaikuttanut syntyvyyteen yhtä dramaattisesti. Tuolloin monet lykkäsivät ensimmäisen lapsen hankkimista, mutta perheiden toisia ja kolmansia lapsia syntyi aiempaa enemmän.
1990-luvun uutuuksiin kuului kotihoidon tuki, jota aluksi saattoi saada työttömyyskorvauksen rinnalla. Lisäksi useat kunnat maksoivat kuntalisää. Koivurannan ja Miettisen mukaan perhe-etuudet vaikuttavat merkittävästi lapsenhankkimishaluihin.
– Mikään yksittäinen etuus ei ratkaise, vaan kokonaisuus. Tärkeää on perhepolitiikan pitkäjänteisyys, sanoo Koivuranta.
Lapsiperheiden tulonsiirrot vaikuttavat etenkin pienituloisten lapsensaantihaluihin. Keskituloisille taas merkitsevät enemmän perhevapaat sekä se, onko työelämä tarpeeksi joustavaa.
Lapsille halutaan tarjota parasta
Suomalaisten toteutunut lapsiluku on nyt noin 1,65 lasta naista kohden. Syntyvyys on laskussa jo viidettä vuotta.
Tutkija Anneli Miettisen mukaan vaikuttaa siltä, että keskituloisetkin perheet miettivät moneenko lapseen on varaa.
- Heitäkin koskettavat kalliit elinkustannukset ja työttömyyden uhka. Ehkä meillä on myös aika korkeat standardit siitä, millainen on lapselle hyvä elämä, sanoo Miettinen.
Kyselyyn vastasi noin 3 200 suomalaista. Väestöliiton aiemmat perhebarometrit on julkaistu vuosina 1997, 2002 ja 2008.