Laittomasta kalastuksesta voi seurata tällä kalastuskaudella entistä tuntuvampi rangaistus.
Maa- ja metsätalousministeriö antoi 17. toukokuuta asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista.
Asetus liittyy toukokuun alusta voimaan tulleeseen kalastuslain muutokseen.
Sen mukaan uhanalaista tai taantunutta kalalajia laittomasti kalastanut tuomitaan menettämään valtiolle euromääräinen suojeluarvo, joka saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana luonnossa.
– Tavoitteena on tehostaa uhanalaisia ja taantuneita kalalajeja koskevien säädösten noudattamista, sekä lisätä lajien elinvoimaa ja kantojen elpymistä, Lapin ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Mika Oraluoma sanoo.
Samalla lisätään ihmisten tietoisuutta tiettyjen kantojen uhanalaisuudesta.
– Itse kalastukseen ei ole tullut muutoksia. Se, mikä on vanhastaankin ollut kalastusrikos tai -rikkomus, säilyy sellaisena, Oraluoma huomauttaa.
Tällaisia rangaistuksia voi saada laittomasta kalastuksesta
Kalastusrikoksen- ja rikkomuksen ero on yleisesti se, että rikokset ovat vakavampia tekoja. Kalastusrikkomuksista säädetään kalastuslaissa ja kalastusrikoksista rikoslaissa.
Suojeluarvon menettämisen lisäksi kalastusrikkomuksista ja -rikoksista on monenlaisia seuraamuksia.
Otetaan esimerkiksi kalastonhoitomaksu, joka 18—64-vuotiaan henkilön on suoritettava valtiolle silloin kun aikomuksena on harjoittaa jotakin muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä. Todistus maksun suorittamisesta on pidettävä mukana kalastaessa. Jos se ei ole mukana, kalastuksenvalvoja tai viranomainen voi antaa näyttömääräyksen, jolloin todistus on esitettävä poliisille seitsemän päivän kuluessa.
Jos kalastussäännösten rikkominen on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen, viranomainen tai kalastuksenvalvoja voi antaa laittomaan tekoon syyllistyneelle huomautuksen.
Kalastusrikkomuksesta voi myös saada sakkoja.
Osassa tapauksista kalastuksenvalvoja tai viranomainen ottaa tekovälineet ja myös saaliin talteen. Näin käy vaikkapa silloin, kun on kalastettu ilman oikeutta tai kalastusoikeus ylittyy.
Kun pyydystä ei ole merkitty lain edellyttämällä tavalla, myös vesialueen omistajalla on talteenotto-oikeus.
Kalastaminen itsessään ei aiheuta nyt määritellyn suojeluarvon menettämistä valtiolle. Niin tapahtuu silloin, kun kala on otettu saaliiksi.
Alle 25 senttimetrin pituisen kalan arvoksi on määritelty kymmenen prosenttia suojeluarvosta.
Kalastusaktiivi toivoo valvojille maalaisjärkeä
Lapin vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja Jorma Kaaretkoski toivoo kalastuksenvalvojille "maalaisjärkeä" kuluvalle kalastuskaudelle.
– Aluksi olisi hyvä olla enemmän opastavalla kuin rankaisevalla kannalla. Moni kalastuksen harrastaja ei esimerkiksi tunnu vielä tietävän, mikä on lohikalan rasvaevä, Jorma Kaaretkoski sanoo.
Lohikalalla pyrstöevän ja selkäevän välissä sijaitsevasta rasvaevästä erottaa, onko saalis istukas vai luonnonkala. Istukkailta rasvaevä puuttuu kokonaan tai sen paikalla on tynkä.
Tammukka on poissa tekstistä
Kalastuslain muutoksessa ei enää mainita erikseen tammukka-nimistä kalalajia.
Sen sijaan annetaan ylämitta taimenelle, joka on pyydetty sellaisesta purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä. Tällaisia ovat elyn Mika Oraluoman mukaan juuri niin kutsutut tammukkavedet, ja sellaisessa saaliiksi otettu taimen saa olla enintään 45 senttimetrin pituinen.
– Käytännössä moni vesi on Keski-Lapissa tällainen, koska Kemijoen vesistöön on rakennettu voimalaitoksia, eikä vaelluskalayhteyttä ole, Jorma Kaaretkoski huomauttaa.
Lapin ely-keskus vastaa Pohjois-Suomen kalataloustehtävistä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kalastuksenvalvojia on yhteensä yli 600.
Kalan arvon joutuu korvaamaan valtiolle, kun
ottaa tahallaan tai huolimattomuuttaan saaliiksi lohen, järvilohen, ankeriaan, nahkiaisen, taimenen, harjuksen, nieriän, jokiravun tai mereen laskevassa joessa tai purossa olevan siian,
ja lisäksi
käyttää kiellettyä tai rajoitettua kalastustapaa, menetelmää tai -välinettä.
kalastaa alueella, jossa se on kielletty tai rahoitettu.
kalastaa kalastuskiellon tai -rajoituksen aikana.
pyydystää ja ottaa saaliiksi ala- tai ylimittaisen kalan.
laiminlyö vapauttamisvelvollisuuden.
pyydystää ja ottaa saaliiksi kalan joko kalastusasetuksen, ely-keskuksen päätöksen tai kalastussäädöksessä säädetyn kiellon vastaisesti, esimerkiksi ylittämällä saaliskiintiön.