Lä­hi­ruo­ka­ren­gas poistaa vä­li­kä­det tuot­ta­jan ja ku­lut­ta­jan väliltä – Reko käyn­nis­tyy vihdoin myös Ro­va­nie­mel­lä

Ruoka ja ravinto ovat lisääntyvissä määrin ihmisten huulilla muutenkin kuin ruokapöydissä. Lähiruuan osalta ei voine puhua enää trendistä, sillä lähellä tuotetun ruuan suosion kasvusta on puhuttu Suomessa jo viimeiset viisi vuotta.

Nyt Rovaniemellä käynnistymäisillään oleva Reko-lähiruokarengas on yksi tapa saada lähiruoka kulkemaan suoraan tuottajilta kuluttajille.

Reko-renkaassa ihmiset voivat tilata ennakkoon Facebook-ryhmässä haluamiaan tuotteita, jotka noudetaan tuottajilta kerralla yhteisenä jakopäivänä.

”Rovaniemellä mukana on 15 halukasta yrittäjää. Tuotteina on muun muassa juureksia, valkosipulia ja sen jalosteita, lihaa, maitoa ja pettuleipää. Melko tavanomaisia tuotteita”, Proagrian yritysasiantuntija Johannes Vallivaara kertoo.

Rovaniemen ensimmäinen jakopäivä päätetään keskiviikkona tuottajien kokoontuessa.

Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 164 jakelurengasta. Kasvuvauhti on ollut hurjaa, sillä vielä kaksi vuotta sitten rinkejä oli vain viisikymmentä. Lapissa jakelurenkaita on Rovaniemen lisäksi Enontekiöllä, Meri-Lapissa, Ranualla ja Kittilässä

Yksi Rovaniemen viidestätoista tuottajasta on Teerijoen tila Leipeen kylässä.

Esa ja Riitta Teerijoella on lypsykarjan lisäksi myös viitisenkymmentä ylämaannautaa, jotka lähtevät kauppoihin ja asiakkaille suoraan oman teurastamon kautta. Teerijoen tila ja Kokelan tila perustivat yhdessä viime vuonna Leivejoen liha Oy:n, jonka Lapin ainoa pienteurastamo valmistui tämän vuoden toukokuussa. Lähimmät teollisetkin teurastamot ovat Kemissä ja Kauhajoella.

”Nyt myynti tapahtuu milloin mitenkin. Välillä viedään yksi laatikko jollekin ja joskus joku käy hakemassa jotakin suoraan tilalta. Rekon kautta tarkoitus olisi saada yksi keskitetty väylä lisää jakeluun. Myös asiakas saa samasta paikasta kaikki tuotteet”, Esa Teerijoki kertoo.

Lähiruokarenkaiden on tarkoitus olla taloudellisesti kannattavia tuottajille. Kun ruoka liikkuu tuottajalta suoraan ostajalle, ei kauppa ota välissä omaa osuuttaan, ja tuottajalle jää enemmän rahaa käteen.

”Paikallinen tuottaja ei voi kuitenkaan kilpailla hinnalla teollista tuotantoa vastaan.”

Erottuminen. Kun hinnalla ei voi kilpailla teollista tuotantoa vastaan, pitää pientuottajan erottua muilla tavoin. Esa Teerijoen mukaan sellaisia asioita ovat muun muassaa vapaasti vuoden ympäri liikkuvat eläimet, maku ja paikallisuus.

Kuva: Iiro Kerkelä

Kaupat myös vääristävät Teerijoen mukaan käsitystä ruuan hinnasta käyttäessään jauhelihaa tai lohta sisäänheittotuotteina.

Teerijoen tilan tapauksessa ympäri vuoden ulkona elävä ja hitaasti kasvava ylämaankarja sopii muutenkin huonosti tehotuotantoon. Sarviensa takia ne vievät kaksi kertaa tavanomaista enemmän tilaa teurasautossa eivätkä ne ole tottuneet olemaan kiinnitettyinä, minkä takia niitä on vaivalloista käsitellä teurastamossa.

Täytyy siis olla jotain, millä paikata hintaero. Sellaisia tekijöitä ovat Teerijoen mukaan muun muassa vapaasti vuoden ympäri liikkuvat eläimet, lyhyet teurastusmatkat, maku ja paikallisuus.

Olipa kyse kasviksista tai lihasta, parantaa Reko myös osaltaan ruokaketjujen läpinäkyvyyttä. Se on myös osa tuottajien myyntivalttia.

”Uskon, että jos ihmiset tietäisivät ruuantuotannon rakenteet paremmin, he miettisivät enemmän myös mistä ruoka tulee. Kaupat ovat läpinäkyvyydestä koko ajan entistä kiinnostuneempia”, Teerijoki sanoo.

Aktiivisuutta tarvitaan Teerijoen mukaan molemmissa päissä. Kuluttajien pitää osata vaatia, ja tuottajien tuoda työnsä esille.

”Monella tuottajalla on hieman negatiivinen asenne omaa työtään kohtaan. Että on ikään kuin vain pelkkä maanviljelijä.”

Joidenkin lähiruokarenkaiden toiminta on hiipunut alun jälkeen. Vallivaaran mukaan yleisin ongelma on ollut, ettei renkaissa ole ollut tarpeeksi myyjiä.

”Reko sopii hyvin esimerkiksi aloittelijoille tai osa-aikaisesti tuotteita tekeville. Lapissa on esimerkiksi laaja luonnontuoteharrastajien verkosto, joille Reko voisi olla hyvä myyntikanava. Nyt kuitenkin nähdään, riittääkö Rovaniemellä kysyntää”, Vallivaara toteaa.