Valtion Senaatti-kiinteistöt haki keväällä 2018 asemakaavan muutosta Valtakadulla sijaitsevaan Rovaniemen lääninhallituksen kortteliin.
Kaavamuutoshakemuksen oli tarkoitus tulla Rovaniemen kaupungin käsittelyyn jo viime syksynä. Kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio Senaatti-kiinteistöistä kertoo, etteivät kaavoitussuunnitelmat ole toistaiseksi edenneet päätöksenteon osalta.
– Tällä hetkellä etsimme parasta mahdollista kaavaratkaisua alueelle. Asia on toki pitkittynyt, mutta kyseisellä tontilla ei ole erityistä kiirettä.
Senaatti-kiinteistöt haluaa vähentää korttelin valtionhallinnollisia tiloja. Tarkoituksena on valjastaa yli 70 vuotta vanhat rakennukset esimerkiksi ravintola- ja majoitustoimintaan sekä mahdollistaa uusien rakennuksen rakentamisen kortteliin.
– Kun valtion käyttö korttelissa vähenee, niin jäljelle jääviä rakennuksia vapautuu muuhun käyttöön. Rakennuksia ei kannata jättää tyhjilleen, koska silloin niillä on tapana mennä huonoon kuntoon.
Kaavahakemuksen viitesuunnitelmassa uusia rakennuksia rakennettaisiin neljä: kolme kerrostaloa ja yksi hotelli. Ensimmäisen uudisrakennus on alustavasti aikataulutettu valmistuvaksi vuonna 2022.
Kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen kertoo, ettei korttelin kaavoitushanke ole edennyt vielä edes luonnosvaiheeseen.
– Tutkimme edelleen yhdessä eri vaihtoehtoja. Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti delikaatti paikka, eikä sen kanssa haluta hötkyillä, Hintsanen sanoo.
Hintsanen pitää todennäköisenä, että rakennusoikeutta tontilla lisätään ja että kortteliin rakennetaan. Senaatti-kiinteistöt ovat palkanneet asialle oman arkkitehdin, jonka luonnoksia kaupungin toimijat kommentoivat.
– Tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta tuhansia neliöitä. Käymme nyt läpi, kuinka paljon neliöitä käytetään ja kuinka korkeita rakennuksia tontille rakennetaan.
Senaatti-kiinteistöjen aikeet poikivat voimakasta vastarintaa kaupunkilaisissa viime vuonna. Kaavoitussuunnitelmia vastustaneet laativat kaupungin päättäjille vetoomuksen, johon kerättiin yhteensä 656 allekirjoitusta.
Korttelin muuttamisesta esitettiin myös kirjallinen kysymys silloiselle hallitukselle kolmen kansanedustajan toimesta.
Vetoomuksen lopullinen painoarvo päätöksenteossa jää nähtäväksi. Kannanotoissa on esitetty huoli siitä, miten lääninhallituksen korttelin väljyys ja puistomainen kokonaisuus huomioidaan kaavoituksessa.
– Tontin omistajina haluamme olla tietoisia kuntalaisten mielipiteestä. Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on tontti eikä puisto, Elias Rainio sanoo.
Tontin kohtalosta käydään luonnosvaiheen aikana neuvotteluita museoviraston ja ely-keskuksen kanssa.
Sipi Hintsanen arvioi, että hanke tulee nytkähtämään eteenpäin ennen joulua.
– Vaikka kulttuuriympäristö olisi merkittävä, se ei tarkoita, että alue olisi pidettävä samana hamaan tulevaisuuteen asti. Tontinomistajalla on tasavertainen oikeus kehittää tonttia haluamallaan tavalla, kunhan yleinen etu ei vaarannu ja kulttuuriarvojen säilyminen voidaan taata, Hintsanen kertoo.
Lue myös: