Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila ei lämpene lääkäreiden julkisen sektorin työvelvoitteelle. Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) ehdotti asiaa aikaisemmin tällä viikolla.
Kärnä vaati, että valmistuville lääkäreille asetetaan velvollisuus työskennellä valtion määräämässä terveyskeskuksessa tai sairaalassa kolme vuotta valmistumisensa jälkeen Velvoite olisi Kärnän mielestä helppo tapa ratkaista kuntien lääkäripula.
Hallilan mukaan kolmen vuoden "pakkopalvelus" ei ole ratkaisu terveyskeskusten lääkäripulaan.
– Terveyskeskuksiin tarvittaisiin enemmän kokeneita yleislääketieteen erikoistuneita lääkäreitä. Pakkopulla saisi vain aikaan vastavalmistuneissa lääkäreissä vastenmielisyyttä terveyskeskuksia kohtaan, Hallila kritisoi.
Halilan mukaan jo nyt lääkäreiden koulutukseen sisältyy yhdeksän kuukauden pakollinen terveyskeskuskoulutus. Hän ehdottaa terveyskeskusten lääkäripulaan lääkkeeksi terveyskeskusten resurssien ja työolojen parantamista. Lisäksi hän haluaisi, että erikoislääkäreiden koulutusta lisättäisiin.
– Jatkossa meillä tulee olemaan riittävästi tai jopa liikaa peruskoulutettuja lääkäreitä. Monista erikoislääkäreistä tulee pulaa. Koulutuksen painopistettä pitäisi siirtää enemmän esimerkiksi yleislääketieteen erikoistumiseen.
Yleislääketieteeseen erikoistuneet lääkärit työskentelevät pääosin terveyskeskuksissa tai työterveyshuollossa.
Perustelut eivät kelpaa
Työvelvoitetta on verrattu myös upseereiden koulutukseen
– Puolustusvoimat tarjoaa upseereille kuitenkin työpaikan vastineeksi koulutuksesta. Lääkäreille ei julkinen sektori tätä automaattisesti tee, Halila tuhahtaa.
Hänen mielestään työvelvoitteen perusteluna ei voi käyttää myöskään sitä, että yhteiskunta maksaa lääkärin koulutuksen.
– Niin maksaa yhteiskunta muidenkin koulutuksen. Tuleeko sama pakko kaikille muille? Meillä on vajausta kuntasektorilla muun muassa opettajista.