Tätä hetkeä Ri Hong-jong, 88, on saanut odottaa yli 65 vuotta. Rin tytär Lee Jeong-sook, 68, kävelee hitaasti isäänsä kohti. Ri näki tyttärensä edellisen kerran kun tämä oli kaksivuotias.
- Tässä on tyttäresi. Tässä on tyttäresi, toistelee Rin nuorempi sisko, Leen täti, Rille, joka on purskahtanut itkuun pyörätuolissaan.
Tällaiset itkunsekaiset tapaamiset toistuivat maanantaina jatkuvana virtana Kumgangvuoren lomakeskuksessa Pohjois-Koreassa, missä sodan toisistaan erottamat sukulaiset saivat tavata toisiaan. Tapaaminen järjestettiin toista kertaa viiden vuoden kuluessa.
Eteläkorealaiset saavat kolmen päivän aikana tavata pohjoisen puolella olevia läheisiään yhteensä kuusi kertaa. Tapaamiset kestävät vain kaksi tuntia kerrallaan, ja niistä sovittiin elokuussa pyrkimyksenä lieventää maiden välisiä jännitteitä.
Koreat ovat teknisesti ottaen edelleen sodassa keskenään, sillä 1950-luvulla käyty sota loppui aselepoon, ei rauhaan. Koreoiden raja kuuluu maailman tarkimmin vartioituihin, ja maiden suhteet ovat aika ajoin olleet hyytävän kylmät.
Etelä-Koreassa on noin 65 000 ihmistä, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa tavata pohjoiseen jääneitä sukulaisiaan. Toiveesta tulee alkuviikon aikana totta noin 400:lle, loppujen jäädessä odottamaan, saavatko he koskaan tavata läheisiään, joista valtaosa on jo erittäin vanhoja.
Vauraassa Etelä-Koreassa elävät toivat sukulaisilleen tuliaisiksi muun muassa kosmetiikkaa, vaatteita ja joissain tapauksissa jopa tuhansia dollareita rahaa. Etelä-Korean viranomaiset olivat tosin jo etukäteen varoittaneet, että rahat saattavat päätyä Pohjois-Korean viranomaisille.
Helmikuussa 2012 järjestetyn edellisen tapaamisen jälkeen osa eteläkorealaisista valitti, että heidän pohjoisessa asuvat sukulaisensa olivat tapaamisessa pitäneet heille pitkällisiä monologeja, joissa ylistettiin Pohjois-Korean poliittista järjestelmää.