Pääministeri Juha Sipilän hallituksella on tänään useita vaihtoehtoja siihen, miten se voi jatkaa tai lopettaa toimintansa.
Sipilän sekä kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ja Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa katsotaan ensin aamupäivällä, voiko nykyinen hallituspohja jatkaa.
Puheenjohtajien sukunimien perusteella kyseessä voisi olla SOH-hallitus. Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini lohkaisi hallituksen olleen aiemmin SOS-hallitus.
Jos Perussuomalaiset eivät enää kelpaa kokoomukselle ja keskustalle, hallitukseen olisi saatava lisää puolueita. Sotien jälkeen Suomessa on suosittu enemmistöhallituksia eli hallituskoalitioita, joilla on enemmistö paikoista eduskunnassa.
Vähemmistöhallituksen taival voisi jäädä lyhyeksi, koska yhtenäinen oppositio voisi eduskunnassa pakottaa hallituksen eroamaan välikysymyksen kautta. Näin kokoomus ja keskusta eivät todennäköisesti halua jäädä kaksistaan hallitusvastuuseen.
Ennakkoarvioissa on väläytelty Rkp:n ja kristillisdemokraattien ottamisesta mukaan hallitukseen, jos Perussuomalaiset sieltä erotetaan. Tämä vaihtoehto edellyttäisi hallitusneuvotteluja, joissa puolueet sopisivat hallitusohjelmastaan ja ministerisalkkujen jaosta.
Esimerkiksi Sdp:n, vihreiden tai Vasemmistoliiton saaminen mukaan hallitukseen olisi vaikeampaa, koska ne vaatisivat todennäköisesti suuria muutoksia esimerkiksi sote-uudistukseen tai koulutuksen rahoitukseen.
Rkp:n ja kristillisdemokraattien mukaan saaminen voi olla helpompaa.
–Yleisellä tasolla sanottuna hallituksen muodostaminen on oikeudellinen ja poliittinen asia. Ennenkin on käynyt niin, että puolueita on lähtenyt hallituksesta kesken kauden. Eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvottelut ovat kestäneet yleensä 1—2 kuukautta, mutta silloin tilanne on erilainen kuin kesken kautta, kertoo hallitusneuvos Arno Liukko valtioneuvoston kansliasta.
Lähimenneisyydessä hallituksesta ovat kesken kauden lähteneet Vasemmistoliitto ja vihreät. Näissä muutoksissa lähteneiden puolueiden ministerisalkut on jaettu jäljelle jääneiden puolueiden kesken ja hallitus on jatkanut suureksi osaksi vanhalla ohjelmallaan. Neuvottelut ovat silloin sujuneet nopeammin kuin vaalien jälkeen, kun vanha pohja on ollut olemassa.
Jos Sipilän hallitus aikoo kokonaan lopettaa toimintansa, edessä ovat uudet eduskuntavaalit. Kesken kauden järjestettävistä vaaleista linjataan Suomen perustuslaissa näin:
–Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä.
Toistaiseksi ennenaikaisten vaalien järjestämistä on pidetty viimeisenä vaihtoehtona.
–Kynnys ennenaikaisiin vaaleihin on korkealla, hallitusneuvos Liukko sanoo.