Torstaina Afganistanissa vapautetun suomalaisnaisen sieppauksen motiivina on ollut todennäköisesti raha.
Näin arvioi jihadistisia liikkeitä tutkinut sotatieteiden tohtori Antti Paronen .
Hänen mukaansa kaksi ääripäätä korostuu, kun länsimaisia ihmisiä siepataan.
–Yhtäältä halutaan lähettää voimakas poliittinen viesti, johon liittyy yleensä siepatun surmaaminen tai selkeä väkivalta. Toisessa päässä on selkeä ansaintamahdollisuuden näkeminen. Se näyttäisi olleen kyseessä suomalaisnaisen tapauksessa.
Tähän viittaa Parosen mukaan se, että naisen on kerrottu olevan hyväkuntoinen. Samoin se, että ensimmäisessä julkisessa viestissään nainen pyysi apua kristityiltä.
–Hänen annettiin vedota potentiaalisesti empatiaa häntä kohtaan tunteviin ihmisryhmiin. Se viittaa siihen, että tuotto otetaan irti sieltä, mistä otettavissa on.
Myös verraten nopea vapautuminen viittaa Parosen mukaan rahamotiiviin. Sitä, onko vapautuksessa rahaa liikkunut, hän ei osaa arvioida.
–Kylmä realiteetti on se, että usein raha vaihtaa omistajaa. On kuitenkin tapauksia, joissa vapautetaan sotilas- tai poliisioperaatioilla.
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) korosti torstaina, että Suomi ei ole maksanut lunnaita eikä tulevaisuudessakaan maksa.
–Jos tekisimme niin, se kannustaisi uusiin sieppauksiin, hän sanoi.
Sieppaukset ovat konfliktialueella "uusi normaali"
Sieppaukset ovat Antti Parosen mukaan olleet viime aikoina jihadistisen liikehdinnän parissa trendi.
–Jihadistisen liikehdinnän perässä sieppauksia tekevät muutkin. Niistä tulee konfliktialueilla nopeasti uusi normaali.
Länsimaalaisille erityisen vaarallisiksi alueiksi tässä mielessä Paronen mainitsee Afganistanin lisäksi Bagdadin seudun Irakissa, Nigerian pohjoisosat, tietyt Pakistanin alueet ja Kaakkois-Aasian.
Parosen mukaan esimerkiksi Afganistanissa toimivan ammattijihadistien haqqani-verkoston ansaintalogiikassa kidnappaukset ovat merkittävässä roolissa. Verkosto elää muutenkin järjestäytyneestä rikollisuudesta, kuten pommi-iskuista ja salamurhista.
Verkosto on kuitenkin vain yksi kymmenistä Afganistanissa toimivista ryhmistä. Muista Paronen mainitsee Pakistanin talibanin, äärijärjestö Islamilaisen valtion ryhmittymät ja erilaiset rikollisjoukot.
–Mistään ei käy selville, mikä ryhmä (suomalaisen) sieppauksen takana on ollut.
Uskonnollisuuden merkitystä ryhmien taustalla on Parosen mukaan mahdoton arvioida.
–Jokin ryhmittymä saattaa olla jonain päivänä liitossa jonkin ryhmittymän kanssa ja toisena päivänä ei. Takit kääntyvät nopeasti. Se on normaalia Afganistanissa. Jokin ryhmittymä sanoo tänään olevansa hurskaita muslimeja ja käyvänsä jihadia, seuraavana päivänä he voivat olla pahimpia oopiumikauppiaita. Länsimaisin silmin rationaliteetteja ei tahdo löytää.
Parosen mukaan suomalaisnaisen tapauksen kulku on lopulta kuitenkin helpottava uutinen.
–Jos takana olisi ollut esimerkiksi Isisin solu, arvioisin, että lopputulos olisi voinut olla traagisempi. Etenkin nyt kun Suomi on ollut Isisin propagandassa.
Ulkoministeriö tiedotti torstaina, että Afganistanin Kabulissa toukokuussa siepattu suomalaisnainen on vapautettu. Hän työskenteli ruotsalaisessa avustusjärjestössä. Naisen kerrotaan olevan vielä Afganistanissa.