"Rovaniemellä kaikki peruskoulut ovat liikkuvia kouluja", Lapin liikunta ry:n vt. toiminnanjohtaja Maarit Toivola iloitsee ja viittaa Liikkuva koulu -hankkeeseen.
Hankkeessa on mukana kaikki 24 kaupungin peruskoulua, mikä tarkoittaa yli 5600 oppilasta.
Valtakunnallisen Liikkuva koulu -hankkeen tarkoituksena on edistää koululaisten liikkumista. Liikkumisen avulla koulupäivistä pyritään saamaan viihtyisämpiä ja aktiivisempia.
"Jokainen koulu kehittää hanketta omista lähtökohdistaan", Toivola sanoo.
Tänä vuonna kaupunki sai alueellisen Liikkuva koulu -palkinnon myötä 2 500 euroa, mikä on tarkoitettu oppilaiden tai koko kouluyhteisön liikkumisen edistämiseen.
Rovaniemen peruskouluista esimerkiksi Rantavitikalla panostetaan erityisesti osallisuuteen. Koulussa on aktiivinen oppilaskunta ja sen myötä myös aktiivisia välituntiliikuttajia.
"Rantavitikalla koulupäivää on lähdetty rakentamaan aktiivisempaan suuntaan pienillä asioilla. Lisäksi koulussa on pidetty henkilökunnalle asenteellisia koulutuksia", Toivola kertoo.
Yksi tapa liikuttaa koululaisia on tehdä välitunneista liikunnallisimpia. Tänä vuonna hankkeen erityisteemana on ollut olosuhteiden kohentaminen pienillä asioilla.
"Esimerkiksi koulujen pihoille, käytäville ja luokkahuoneisiin on tullut pieniä toiminnallisia juttuja, kuten vaikka ruutuhyppypaikka, liukumäki tai enemmän palloja", Toivola mainitsee.
Toivolan mukaan koululaisten pitäisi saada liikkua jokaisen aineen tunnilla ainakin hetken verran, eikä pelkästään liikuntatuntien aikana.
"Liikkuminen lisää aktiivisuutta. Oppilaat jaksavat keskittyä tunneilla enemmän siihen varsinaiseen tekemiseen, jos he saavat tehdä välillä jonkin pienen taukojumpan, kuten vaikka kymmenen kyykkyä", Toivola toteaa.
Toivolan mukaan pelkästään koululiikuntatunnit eivät riitä täyttämään lasten liikuntamäärän suosituksia.
"Liikuntatunteja on aivan liian vähän. Liikuntatunneilla opitaan paljon ja siellä voidaan innostaa liikkumaan, mutta mikään lasten liikkumisen pelastus se ei ole. Lasten liikkuminen lähtee arjen tekemisestä, kuten esimerkiksi koulumatkoista", Toivola linjaa.
Syksyllä tulleen uuden liikuntasuosituksen mukaan alle kahdeksanvuotiaiden pitäisi liikkua päivässä vähintään kolme tuntia. Muilla peruskouluikäisillä suositus on kaksi tuntia päivässä.
Suomessa lapset ja nuoret jakaantuvat Toivolan mielestä kahtia liikkumisen osalta. Osa liikkuu suositusten mukaisesti, ja enemmänkin, mutta osa ei harrasta liikuntaa ollenkaan.
"Liikkumisesta on tullut nuorille joko tai -juttu. Osa on menossa koko ajan ja käy 5–6 kertaa viikossa treeneissä. Sitten on se puoli, joka ei harrasta liikuntaa ollenkaan. Juuri heitä, ja siinä välimaastossa olevia, yritetään saada aktiivisemmiksi", Toivola mainitsee.
Myös opettajien rooli lasten liikuttajina on Toivolan mukaan iso. Kouluhenkilökunnan pitäisi keskustella enemmän siitä, kuinka lapset saadaan liikkumaan.
"Monesti asioista ei puhuta. Esimerkiksi yksi opettaja saattaa kieltää keinuista hyppäämisen, mutta toinen opettaja ei sitä kiellä. Tällainen opettaja näkee tilanteessa motoristen taitojen kehittämisen ja liikunnallisuuteen innostamisen", Toivola pohtii.
Maarit Toivola
Lapin liikunta ry:n vt. toiminnanjohtaja. Työskennellyt pitkään lasten- ja nuorten liikunnan aluekehittäjänä.
Kotoisin Sodankylän Syväjärveltä.
Asunut viimeiset 20 vuotta Rovaniemellä.
Liikkuu aikuisten liikuntasuosituksen mukaan eli vähintään puoli tuntia päivässä.
Liikkuva koulu -hanke Liikkuvan koulun tavoitteena on ensisijaisesti kehittää suomalaisten koulujen liikunnallista toimintakulttuuria ja lisätä liikkumista.
Koulun liikunnalla tarkoitetaan laajempaa kokonaisuutta kuin liikuntaa oppiaineena. Liikkuva koulu tarkoittaa koko kouluyhteisön sitoutumista liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseen.
Lisäksi Liikkuvassa koulussa kehitetään yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden välille.