Nettiyhteys alkaa tökkiä aika usein kesken videopalaverin. Videokuva pitää laittaa pois päältä. Se harmittaa yrittäjä Antti Haukipuroa , sillä hänen pitäisi monesti jakaa näytöltään diaesitys muille osallistujille.
Nettiyhteys on yrittäjälle tärkeä työkalu, sillä hän osallistuu usein työpalavereihin etänä kotoaan Rovaniemen Rautiosaaresta.
Vuoden päästä Haukipuron nettiongelmat saattavat olla historiaa.Hän perusti viime keväänä muutaman muun rautiosaarelaisen kanssa osuuskunnan, joka puuhaa kylälle valokuitulaajakaistaa. Jos Lapin ely-keskus myöntää tukea, tavoitteena on saada yhteys toimintaan ennen kuin maa jäätyy seuraavan kerran.
"Uskon, että valokuitu houkuttelee kylälle niin yksityisiä asukkaita kuin yrityksiäkin. Se lisää kylän elinvoimaisuutta ja auttaa siten pitämään palvelut, kuten koulun ja päiväkodin, kylällä", Haukipuro listaa.
Myös Auttissa , Alakorkalossa ja Hirvaalla selvitetään parhaillaan, löytyykö innostusta kyläverkko-osuuskunnan perustamiseen. Selvitys on alkamassa lisäksi Jaatilassa, Muurolassa ja Vanttauskoskella. Rautiosaaren osuuskunta on toistaiseksi ainoa laatuaan kaupungissa.
Innostusta siivittänee se, että Lapin ely-keskus jakaa nyt tukia kyläverkkohankkeille.
"Kaikki halukkaat eivät tule saamaan tukea tällä hetkellä käytössä olevasta summasta", Kuitua pohjoiseen -hankkeen projektityöntekijä Aimo Honkavuori sanoo.
Elyn tukipäätökseen vaikuttavat hänen mukaansa muun muassa kylän elinvoimaisuus, hankkeessa mukana olevien kyläläisten osuus ja yritystoiminnan määrä kylällä.
Maaseuturahaston tukea on nyt jaossa noin kaksi miljoonaa euroa Lappiin. Yhden kyläverkon rakentamiskustannukset ovat Honkavuoren mukaan liikkuneet yleensä 300 000 ja runsaan 500 000 euron välillä verkon laajuudesta riippuen.
Tuki on 70 prosenttia verkon tukikelpoisista kustannuksista. Loput täytyy maksaa yksityisin varoin.
"Osan summasta kyläläiset voivat kattaa talkootyöllä. Jäljelle jäävän kustannuserän he maksavat liittymismaksuna ja kuukausimaksuin", Honkavuori sanoo.
Liittymishinnat ovat hänen mukaansa liikkuneet muualla tuhannen euron molemmin puolin. Hän pitää sitä realistisena myös Rovaniemellä.
Rovaniemen kylissä ei Honkavuoren mukaan juuri ole tarjolla valokuituverkkoa. Osasta löytyy vdsl- ja adsl-liittymiä, mutta muuten kylissä eletään mokkuloiden eli mobiililiittymien varassa.
Muutama vuosi sitten operaattoreita kannustettiin vetämään valokuituyhteyksiä kyliin kuntien kanssa valtakunnallisessa laajakaistahankkeessa. Rovaniemellä valokuituyhteys rakennettiin vain Kittiläntien varteen Rovaniemeltä Lohinivaan.
"Isot operaattorit eivät ole kiinnostuneita kylien pienistä markkina-alueista, koska kuituverkkoa on kallista rakentaa."
Valokuitu on niin Aimo Honkavuoren kuin Antti Haukipuronkin mukaan huomattavasti kylien nykyisiä yhteyksiä nopeampi.
"Valokuidun tärkein ominaisuus on sen kyky siirtää loputtomia määriä tietoa molempiin suuntiin", Honkavuori toteaa.
Lisäksi valokuitu on varmempi ja kestää esimerkiksi ukonilmoja paremmin kuin adsl-yhteys.
Adsl-liittymät ovat Honkavuoren mukaan teknisesti niin vanhoja ja kalliita huoltaa, että operaattorit tulevat keräämään kaapelit pois.
"Mobiiliverkon ongelma puolestaan on se, että mitä enemmän on käyttäjiä, sitä hitaampi yhteys."
4G- ja tulevaisuudessa 5G-verkkojen laajentuminen edellyttää valokuituyhteyksiä, Honkavuori sanoo.
Myös Napapiirin energia ja vesi Oy aikoo rakentaa valokuituyhteyksiä Rovaniemelle. Yhtiö vetänee verkkoa lähinnä uusille asuinalueille keskustan alueille sekä muualle vesi- ja viemäriverkoston uusimisen yhteydessä, Honkavuori arvelee. Hänen mielestään ei kannata jäädä odottamaan, että yhtiö rakentaisi verkkoa kylille.
Netissä varataan aika lääkärille, tehdään veroilmoitus, haetaan maataloustukia ja pidetään yllä sosiaalisia kontakteja, Honkavuori listaa.
"Lähitulevaisuudessa et selviä ilman hyviä nettiyhteyksiä."
Nopeat verkkoyhteydet pitävät Honkavuoren mukaan kylät myös elinvoimaisina, sillä ne ovat perusta haja-asutusalueiden yrittäjyydelle.
"Elinkeinomielessä pääset koko maailman markkinoille riippumatta siitä, missä asut."
Kuitua kyliin
Kuitua pohjoiseen -hanke avaa valokuituyhteyksien mahdollisuuksia kyläilloissa.
Ensimmäinen haku Lapin ely-keskuksen kyläverkkohankkeiden tuille päättyi lokakuun lopussa. Samalla ely-keskus avasi uuden haun, joka jatkuu 28.2.2017 asti. Näillä näkymin viimeinen kierros avautuu kesäkuun alussa.
Nopeutta
Antti Haukipuron nykyinen vdsl-yhteys siirtää dataa hänen koneelleen 50 megan ja ulospäin 10 megan nopeudella. Yhteys on parempi kuin monella muulla rautiosaarelaisella.
Valokuituyhteyden nopeus olisi kiinni vain kotiin asennettavan laitteen tehosta. Suunnitelmissa on 100 megan nopeuden molempiin suuntiin takaavat laitteet. Osa kyläläisistä kaavailee gigaista yhteyttä.