Euroopan komissio haluaa EU-maille varautumissuunnitelman laajojen verkkohyökkäysten varalle. Tulevaisuudessa WannaCryn ja Petjan kaltaisten haittaohjelmien leviäminen käynnistäisi EU-maissa valmiiksi sovitun tapahtumaketjun, jos jäsenmaat sitä haluaisivat.
Komissio julkaisi tiistaina toimia, joilla EU-maat voisivat varautua yksittäisten rikollisten tai valtiollisten toimijoiden kyberiskuihin.
– Meidän pitää tietää kuka tekee mitäkin hyökkäyksen sattuessa, turvallisuudesta vastaava komissaari Julian King kertoi esitellessään komission esityksiä.
Komissio esittää, että EU-maat perustaisivat yhteisen kyberturvallisuusviraston, joka auttaisi jäsenvaltioita. Tarkoituksena on vahvistaa Kreikassa jo sijaitsevaa Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastoa (ENISA) ja tehdä sen mandaatista pysyvä.
Tavoitteena on, että EU:lla olisi yhteinen kriisirahasto, josta autettaisiin kyberiskujen kohteiksi joutuneita maita. Apua saisivat ne maat, jotka ovat huolehtineet kyberturvallisuudestaan sovitusti.
"Kodin laitteet liian helppo kohde"
EU pyrkii parantamaan myös kodin elektroniikan tietoturvaa, sillä yhä useammat laitteet ovat yhteydessä internetiin.
Digitaalisista sisämarkkinoista vastaavan komissaari Andrus Ansipin mukaan haitallisten bottiverkkojen luominen kodin laitteiden kautta on aivan liian helppoa.
– Kun ihmiset ostavat uuden puhelimen tai iPadin, enemmistö muuttaa tehtaalla asetetut turvallisuusasetukset. Mutta kun kyse on lampusta tai ilmastointilaitteesta, joka on kytketty verkkoon, enemmistö ei välitä asetuksista, Ansip herättelee.
EU on pystyttämässä yhteistä sertifiointijärjestelmää, jolla merkittäisiin tuotteet, joiden tietoturvasta on huolehdittu.
Kyberpuolustus voi olla myös osa EU:n tiivistyvää puolustusyhteistyötä. Jäsenmaat tunnustelevat parasta aikaa yhteishankkeita osana pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PESCO). Rahoitusta hankkeille voisi hakea myös käynnisteillä olevasta EU:n puolustusrahastosta.