Kuun­te­lul­le pitää an­tau­tua: Valoa ka­ma­riin -kon­sert­tien jär­jes­tä­jä Anna Laakso kiittää ro­va­nie­me­läis­tä yleisöä vas­taan­ot­ta­vai­sek­si

"Pikkukaupungeissa (millaiseksi Rovaniemenkin koen) pitää tapahtua! Valoa Kamariin ry:n päämäärä on luoda aina jotain lumoavaa, usein yhteistyössä taitavien 'tuontitaiteilijoiden' kanssa.

Oma agendani on madaltaa ihmisten kynnystä tulla klassisen musiikin konsertteihin. Tämän kevään kaikissa konserteissa lähtökohtana on jokin teksti, mikä usein avaa musiikkia kuulijalle ihan erityisellä tavalla. Korundi on kaikin puolin ihana rakennus, jonka salin akustiikassa on etuoikeutettua soittaa ja kuulla. "

"Auts, ei lapsistaan voi valita. Jos tulee kaikkiin, on mahdollista kokea musiikkikirjallisuuden klassikkokimara!

Tummunut taivas, kirkastettu yö -konsertissa soi aivan järkyttävän kaunista ja koskettavaa musiikkia. Sotilaan tarinassa voi nähdä ja kuulla tuoreen dramatisoinnin sähäkällä musiikilla höystettynä. Messiaenin Aikojen lopun kvartetto on koettava kuulijana ainakin kerran elämässä."

John Storgårdsia kuullaan viulistina Aikojen lopun kvartetossa.

"Minulle tämän kaupungin keuhkot on ollut Lapin kamariorkesteri. Orkesteri on hieno ja erityinen pääoma.

Rovaniemeltä löytyy genreen katsomatta aktiivisia ja osaavia tekijöitä. Korundissa voisi pyörittää ympärivuotista keikka-/esitys-/konserttisarjaa pelkästään jo paikallisten tekijöiden voimin!"

"Harvinaislaatuinen ja runsaslukuinen! Vieraileville kollegoille sen saa osoittaa aina rinta rottingilla. Ihmiset ovat todella auki ja vastaanottavaisia, vuorovaikutustilanne on oikeasti totta, minkä takia myös esiintyjä panee parastaan ja pyrkii ilmaisun rehellisyyteen.

Oma genreni klassisena muusikkona edustaa epäseksikästä pitkäjänteisyyttä. Kappaleet todellakin kestävät yli kolme minuuttia eikä kaikkea tarvitse ymmärtää. Kuuntelulle täytyy antautua. Sen meidän yleisö osaa!"

"Rönsyävän uusioperheemme päämaja jää Rovaniemelle Kemin pestistä huolimatta. Olen innoissani tulevasta haasteesta ja työyhteisöstä. Syksyn markkinointikuvia ottaessa tuli vatsa kipeäksi – silkasta nauramisesta."