Keväällä Alakorkaloon Rovaniemelle valmistuva uusi lietteenpolttolaitos on lajissaan ensimmäinen Suomessa. Kysymyksessä on ympäristöministeriön tukema pilottilaitos, jonka toiminta kiinnostaa laajalti.
Talousjohtaja Arttu Laasonen Endev Oy:stä uskoo, että Rovaniemen investoinnin valmistumisen jälkeen yhtiö pystyy myymään samanlaisia jätteenpolttojärjestelmiä moneen suuntaan, sekä kotimaahan että ulkomaille.
Jatkuvasti kasvava markkina näyttää erittäin lupaavalta.
Yhtiöllä on nyt pieni koelaitos Kymenlaaksossa, mutta Alakorkalon jäteaseman viereen parhaillaan rakennettavan kokoista yksikköä ei ole vielä missään. Se on ensimmäinen teollisen mittakaavan laitos tällä tekniikalla.
Jätelietteen polttaminen korkeassa lämpötilassa ratkaisee monta ongelmaa samalla kertaa. Kun kuumuus nousee pariksi sekunniksi 850 asteeseen, kemikaalikierto katkeaa ja lietteestä poistuvat kaikki jäämät raskasmetalleista, mikromuoveista sekä lääke- huumaus- ja torjunta-aineista.
Poltettaessa syntyy fosforipitoista tuhkaa, josta ei ole haittaa ympäristölle toisin kuin nyt käytössä olevalla tekniikalla käsitellyistä jäteliemistä.
Polton seurauksena syntyvää tuhkaa voidaan hyödyntää rakeistamalla se lannoitteeksi. Tuhkaa voidaan myydä, se soveltuu esimerkiksi metsien lannoitteeksi.
Napapiirin Energia- ja Vesi Oy:n hallitus päätti lietteenpolttolaitoksen rakentamisesta Alakorkaloon viime keväänä. Lietteenpolttolaitos valittiin myös hallituksen kärkihankkeeksi ja investointi sai ympäristöministeriöltä tukea 1,27 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Kristian Gullstenin mukaan laitoksen rakentaminen maksaa yhteensä 4,8 miljoonaa euroa.
Koska kysymyksessä on pilottilaitos, siihen liittyy monenlaisia haasteita. Laitoksella käytettävää PAKU-teknologiaa on kehitetty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa ja tekniikkaa on testattu Endev Oy:n koelaitoksella vuodesta 2012 lähtien.
– Jos tämä olisi kaupallisessa tuotannossa oleva laitos, ympäristöministeriö ei olisi antanut kärkihanketukea. Koekäyttövaiheessa tulee varmaan vastaan erilaisia haasteita. Koelaitoksella tämä tekniikka on kuitenkin todettu toimivaksi, Gullsten sanoo.
Vaikka uuden laitoksen rakentaminen maksaa, se myös säästää veronmaksajien rahaa. Lietteen kuljettaminen rekoilla Alakorkalosta Oulun biokaasulaitoksen käsiteltäväksi päättyy. Säästö kohoaa satoihin tuhansiin euroihin ja rahat jäävät paikalliseen talouteen.
Aiemmin lietteestä valmistettiin biomultaa, mutta mullan myynti lopetettiin elokuussa 2018, kun alue saatiin tyhjäksi. Biomullan menekkiä vähentää se, että lietteessä havaittuja jäämiä lääkkeistä ja mikromuoveista on myös biomullassa.
Aiemmin jätteistä alkunsa saanutta multaa käytettiin yleisesti muun muassa viherrakentamiseen.
Alakorkaloon valmistuvan laitoksen hajuhaittojen vakuutetaan olevan nykyistä lietteen käsittelyä pienemmät. Poltossa hajua ei synny, mutta lietteen siirto lietteenkäsittelytornista polttolaitokselle voi aiheuttaa pieniä hajuhaittoja.
Uuden laitoksen prosessissa syntyy myös lämpöä, jota voidaan käyttää kaukolämmön tuottamiseen. Arvioidaan, että lämpöä riittää 300-400 omakotitalon lämmittämiseen.
Kiertotalous- ja ympäristöliiketoiminnan johtaja Satu Pekkala ja Kristian Gullsten korostavat, kuinka kiertotalouden näkökulmasta investoinnissa toteutuu useita eri tavoitteita. Samalla yritetään löytää uusia kiertotalouteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.
FAKTA
Pilotti
Alakorkaloon valmistuva lietteenpolttolaitos on ensimmäinen Suomessa.
Investointi maksaa 4,8 miljoonaa, mutta sen käyttö myös säästää kustannuksia.
Laitoksen rakentaa Endev Oy, joka on vuonna 2011 perustettu suomalainen cleantech yritys.
Rovaniemellä syntyy 7000-10 000 tonnia jätevesiliettä vuodessa. Siitä saadaan 500 - 1000 tonnia fosforipitoista tuhkaa. Puhdistamoliete on jätevedestä eroteltua kiintoainetta.
Kun laitos on valmis, se toimii automaattisesti.
Alakorkalon kompostointilaitos ei täytä enää ympäristöluvan vaatimuksia ja muutokset edellyttäisivät suuria investointeja.
Aiemmin valmistettiin biomultaa, mutta siitä ei saatu esimerkiksi lääkejäämiä pois, mikä heikensi menekkiä.