Haja-asutusalueella ja jopa kaupungeissa on harmiteltu postipalvelujen heikentymistä, mutta pahin voi olla vielä edessä. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää parhaillaan sitä, voidaanko postinjakelua vähentää nykyisestä viidestä päivästä kolmeen päivään viikossa.
Selvitys liittyy postinlain uudistuksen toiseen vaiheeseen, joka lähti äsken lausuntokierrokselle ministeriöstä. Ensimmäisessä, kesäkuussa voimaan astuneessa lakimuutoksessa postitoimilupaa ei tarvitse enää anoa ministeriöltä, vaan pelkkä ilmoitus Viestintävirastolle riittää.
Säätelyn purkaminen on sinänsä kannatettava asia, mutta tässä tapauksessa se osui erityisesti Postiin, joka on ollut ongelmissa jatkuvasti vähenevän kirje- ja pakettipostin kanssa. Valtion omistamalla yhtiöllä on yhä lakiin kirjattu yleispalveluvelvoite, joka pakottaa sen – toisin kuin mahdolliset kilpailijat – jakamaan kirjepostin ja paketit viitenä päivänä viikossa. Nyt näyttää siltä, ettei ministeriö oikaise vääristynyttä kilpailutilannetta yleispalveluvelvoitteen laajentamisella myös muihin postitoimijoihin, vaan etsii ratkaisua vähentämällä velvoitteita – ja samalla kustannuksia – myös Postilta.
Sijaiskärsijöiksi ovat päätymässä jo aikaisemminkin erilaisten palvelujen karsimisen kohteeksi joutuneet haja-asutusalueen asukkaat.
Postinjakelupäivien harventaminen olisi iso isku myös lehtitaloille ja niiden asiakkaille. Moni haja-asutusalueella ja osin myös kaupungissa asuva on joutunut Postin jakelumuutosten myötä odottamaan aamun lehteä jo nyt pitkälle iltapäivään.
Kolmipäiväinen jako tietäisi sitä, että aamutuore lehti putoaisi postilaatikkoon usein päivän myöhässä ja sitä, että tilaajauskollisuus joutuisi kovalle koetukselle. Posti jakaa yhä noin viidenneksen sanomalehdistä.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bremer (kesk.) muistuttaa (Taloussanomat 1.8.), ettei kyse ole ministeriön linjauksesta, vaan lakiuudistukseen liittyvästä valmistelusta ja kuulemisesta. Hän toivoo asiasta "avointa ja laajaa" keskustelua. Muistiossa ministeriö liputtaa silti jakelupäivien vähentämisen puolesta perustellen vahvasti sen etuja. Taustalla on pelko siitä, että alati säästöjä etsivä valtio joutuu korvaamaan Postille yleispalveluvelvoitteesta aiheutuvan taloudellisen rasitteen.
Lakiesitys edennee eduskuntaan vielä kuluvan vuoden aikana. Silloin kansanedustajat joutuvat päättämään siitä, jaetaanko suomalaiset asuinpaikkansa perusteella entistä jyrkemmin a- ja b-luokan kansalaisiin.