Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuu työkykyisiä ihmisiä, jotka eivät oikeastaan kuulu sinne alkuunkaan. Verkkojulkaisu Long Play nosti esiin kuntouttavan työtoiminnan epäkohtia viikonloppuna julkaistussa artikkelissaan.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) on selvittänyt aiemmin, miksi kuntouttavaan työtoimintaan joudutaan väärin perustein. Filatov sanoo STT:lle, että lainsäädäntö kuntouttavasta työtoiminnasta on melko tiukka, mutta tosiasiassa sitä käytetään joskus väärin.
- Suurin syy on, että palkkatukirahoja on leikattu ja kunnilla on työmarkkinatukivelvoite, joten vääriä asiakkaita ohjautuu kuntouttavaan työtoimintaan. Meillähän on kaksi rahapussia. Palkkatuki tulee valtiolta sekä TE-toimistoista ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kuntien kontolla, Filatov selittää.
Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen sanoo, että havaintoja tosiaan on siitä, että kuntouttavaan työtoimintaan päätyy henkilöitä, joille se ei ole tarkoituksenmukaista.
- Kuntien täytyy pyrkiä aktivoimaan henkilöitä, jotta niiden ei tarvitse maksaa valtiolle pitkäaikaisesta passiivisesta työmarkkinatuesta, Räisänen huomauttaa.
Hän kommentoi asiaa STT:lle yleisellä tasolla, koska asia kuuluu varsinaisesti sosiaali- ja terveysministeriölle.
Long Playn mukaan kuntouttavaan työtoimintaan ohjattujen ihmisten lukumäärä on kasvanut huomattavasti. Viime vuonna heitä oli 27 000.
Räisäsen mukaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutukset ovat olleet vaatimattomia, vaikka volyymi on kasvanut.
Kysyttäessä tehokkaista keinoista puuttua työttömyyteen Räisänen mainitsee koulutuksen. Hän sanoo, että koulutuksen vaikutuksesta työmarkkinatilanteen parantumiseen on näyttöä.
- Esimerkiksi heikosta koulutustaustasta tulevilla henkilöillä pienikin lisäkoulutus auttaa merkittävästi työmarkkinoille sijoittumista.
Filatov uskoo myös koulutuksen voimaan ja sanoo, että työvoimapoliittisia koulutusrahoja pitäisi lisätä leikkaamisen sijaan.