Myös kunnissa odotetaan kuumeisesti, mitä eduskunnan perustuslakivaliokunta lausuu sote-uudistuksen lakipaketista. Lausunto ratkaisee, miten koko uudistuksen kanssa edetään.
Sote-uudistuksen kanssa Kuntaliitossa työskentelevä erityisasiantuntija Antti Kuopila kertoo, että tunnelmat uudistuksen toteutuksesta vaihtelevat kuntien välillä.
–Osalla tunnelmat ovat ihan hyvät ja jatkolinjauksia odottavia. Toisaalta on kuntia ja alueita, joissa tunnelmat ovat vähemmän positiivisia, Kuopila sanoo.
Valinnanvapauden osalta kuntien suhtautuminen on Kuopilan mukaan odottavampaa, koska lainsäädäntöä ei vieläkään ole valmiina ja uudet viivästykset ovat mahdollisia. Kireä aikataulu aiheuttaisi sen, että esimerkiksi tietojärjestelmien luomiseen ja töiden yhteensovittamiseen jäisi vain vähän aikaa, jos uudistus toteutuu vuoden 2019 alussa.
–Kun aikaa on kulunut eikä lainsäädäntö ole valmistunut, näyttää uudistuksen toteutuminen alkuperäisessä aikataulussa yhä mahdottomammalta, Kuopila toteaa.
Erityisesti suuret kaupungit ovat toistuvasti vaatineet, että niille pitäisi jättää enemmän valtaa palveluiden järjestämiseen. Kaupungit harmittelevat lisäksi sitä, että muidenkin kuin sote-palveluiden keskittäminen maakunnille syö kaupunkien elinvoimaa. Samalla muutoksen pelätään olevan taloudellisesti haastava.
Esimerkiksi Turussa on arvioitu, että Turun toimintamenoista siirtyisi maakunnalle 49 prosenttia, mutta samalla Turun verotuloista poistuisi 54 ja valtionosuuksista 83 prosenttia.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen kertoo, että tämän hetken tietojen perusteella osa kunnista häviää ja osa kunnista voittaa uudistuksessa. Uudistuksen lopullisia rahoitusvaikutuksia ei kuitenkaan vielä tiedetä.
–Alustavan siirtolaskelman mukaan osasta kunnista lähtee enemmän menoja ja osasta kunnista enemmän tuloja. Kokonaisuutena muutokset ovat kuntakentällä tasapainossa. Uudistukseen sisältyy erilaisia muutosten tasauksia ja siirtymäajan järjestelyjä juuri siitä syystä, että siirtyvien kustannusten ja tulojen välillä on kuntakohtaisesti suuria eroja, Lehtonen sanoo.
Myös pienemmissä kunnissa huoli vallan katoamisesta
Pienemmissäkin kunnissa jaetaan erityisasiantuntija Kuopilan mukaan suurten kaupunkien huoli vallan katoamisesta.
–Tosin kyse ei ole niinkään vallanhalusta vaan huolesta, miten yhteensovitus maakunnan rahoittamien markkinoilla tuotettavien kasvupalvelujen ja kuntien omien yritystoimintaa ja työllisyyttä edistävien palvelujen välillä tapahtuu. Huolena on, miten erityisesti vaikeasti työllistyvien palvelut tulevat markkinaehtoisuuden vaatimuksen pohjalta järjestymään, hän kertoo.
Kuopila toivoo, että alueiden erilaiset olosuhteen voidaan ottaa huomioon, kun uudistusta toteutetaan.
–Olosuhteiden poiketessa voimakkaasti maan eri osissa lainsäädännön tulisi antaa joustoa alueellisesti eriytyneisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla. Yhtiöittämiseen liittyen nousee myös markkinapuutenäkökulma. Oleellista on myös se, millaiseksi muodostuu maakunnan ja kuntien välinen suhde ja työnjako.