Hallitus pyrkii edistämään koulutuksen tasa-arvoa kohdentamalla määrärahaa muun muassa varhaiskasvatukseen. Ensi vuonna kunnille on tarjolla 10 miljoonaa euroa, jota voidaan käyttää erityisesti haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa.
Kuntien mielestä summa ei riitä alkuunkaan.
–Jos on leikattu yli 2 miljardia euroa ja sitten annetaan 10 miljoonaa johonkin kohdennettuun toimenpiteeseen, niin meidän mielestä se ei vastaa niitä tarpeita, joita kunnilla on, sanoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.
Hallitus on leikannut kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista yli kaksi miljardia euroa vuodesta 2012 lähtien. Näihin palveluihin kuuluvat muun muassa perusopetus, varhaiskasvatus sekä sosiaali- ja terveystoimi.
Päivärinnan mukaan pikkusummien sijaan tarvittaisiin pysyvää perusrahoitusta, jonka turvin kukin kunta voisi itse päättää, mihin rahaa eniten tarvitaan ja millä tavalla esimerkiksi varhaiskasvatus tulisi järjestää.
–Kunnat ovat hyvin erilaisia ja erikokoisia ja niillä on erilaiset tarpeet ja resurssit. Sen vuoksi tällainen ylimääräinen avustusten haku ja raportointi eivät meidän mielestämme vastaa tarkoitustaan.
Tukea pienituloisille ja maahanmuuttajataustaisille
Hallituksen mukaan varhaiskasvatukseen kohdennettu määräraha vähentää eriarvoisuutta ja lisää heikommassa asemassa olevien mahdollisuutta tasa-arvoiseen koulutukseen.
Kaavailtu 10 miljoonan euron summa on tarkoitus jakaa haasteellisten alueiden päiväkoteihin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensi vuonna pienituloisten, heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajataustaisten asuinalueiden päiväkoteihin saadaan lisää henkilöstöä. Myös ryhmäkokoja on mahdollista pienentää.
–Kohdennettu rahoitus vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Näin jokainen voi saada hyvät edellytykset elämälle ja opinpolulle, toteaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Grahn-Laasosen mukaan korvamerkitty raha on tasa-arvon kannalta perusrahoitusta tehokkaampi keino, koska raha kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin.
–Jos varhaiskasvatuksessa on esimerkiksi erityisen tuen tarve, voi olla perusteltua palkata varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Tai jos asuinalueella on sosiaalisia ongelmia, ja perheet tarvitsevat tukea, voidaan varhaiskasvatuksessa lisätä sosiaalipuolen osaamista.
Vastaavaa rahoitusmuotoa on opetusministerin mukaan käytetty aikaisemmin esi- ja peruskouluopetuksessa hyvin tuloksin.
Tuoreen VATT:n tutkimuksen (2017) mukaan esimerkiksi Helsingin peruskouluissa tasa-arvoraha paransi vuosina 2009–2015 maahanmuuttajataustaisten ja poikien hakeutumista perusasteen jälkeisiin opintoihin.
Opetusministeri Grahn-Laasonen toivookin, että ensi vuonna päiväkodeille jaettava määräraha tuo varhaiskasvatukseen vastaavankaltaisia tuloksia.
"Maksuttomuuden pitää koskea kaikkia"
Varhaiskasvatukseen kohdennetun 10 miljoonan euron sekä peruskouluille kohdennetun 30 miljoonan euron lisäksi hallitus on päättänyt jatkaa ensi vuonna myös 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua ja laajentamista. Tähän tarkoitukseen on luvassa viisi miljoonaa euroa.
Siinä missä opetusministeriö pitää kohdennettua rahoitusta edistysaskeleena tasa-arvon suuntaan, kuntien näkökulmasta suunta on päinvastainen.
–Avustuksista voi olla hyötyä hetkellisesti joillekin kunnille. Pitkällä aikavälillä tällaisilla pienillä avustuksilla, joita kunnat eri tavalla hakevat ja käyttävät, eriarvoisuus ei kuitenkaan poistu vaan päinvastoin, Päivärinta sanoo.
Opetusministeriön mukaan kokeilun laajentamisen tavoitteena on saada mukaan lisää kuntia ja nostaa siten 5-vuotiaiden lasten osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa. Päivärinta suhtautuu tähän kriittisesti.
–Jos kunta kokeilee vuoden maksuttomuutta, tuskin se seuraavana vuonna voi laittaa varhaiskasvatuksen takaisin maksulliseksi. Eli kyllähän tämä loppujen lopuksi tehdään kuntien omalla rahoituksella. Meidän näkemyksemme on, että jos lähdetään maksuttomuuteen, se pitää rahoittaa täysmääräisenä ja sen pitää koskea kaikkia.