Ystäväni takasi veljensä lainan 1980-luvun loppupuolella.
Siinä ei ollut sinänsä mitään ihmeellistä. Lainan takaaminen oli Pohjolan Japanissa – kuten Suomea tuolloin tavattiin kutsua – yhtä arkinen asia kuin yhteiskuntasopimuksen odottelu tämän päivän kestävyysvaje-Suomessa.
Lähestulkoon kaikkihan niitä harrastavat.
Jos joku tarvitsi nousevan auringon Suomessa lisää rahaa, mentiin kaverin kanssa pankkiin ja pantiin nimet paperiin pikkupränttiä sen kummemmin tutkimatta, sillä pankinjohtajakin antoi ymmärtää, että kyseessä oli muodollinen ja riskitön ranneliike, joka laittoi pankkiholvissa joutilaana maanneen rahan poikimaan.