Suomalaisia yliopisto-opiskelijoita edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) julkaisi 1. heinäkuuta kannanoton, jossa haastettiin suomalaisia pohtimaan, miksi opiskelijoilla ainoana väestöryhmänä Suomessa ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon. "Riittävän toimeentulon tulisi kuulua aivan kaikille – myös kesällä", kannanotto päättyi. Ratkaisuksi kesän toimeentulon turvaamiseksi SYL esitti siirtymistä perustuloon.
Kannanotto herätti kiihtynyttä somekeskustelua ja useita lehtijuttuja. Liittoa syytettiin esimerkiksi opiskelijoiden kolmen kuukauden lomailun maksatuksesta veronmaksajien varoilla.
Kokoomusopiskelijat otti asiaan kantaa omalla kannanotolla, jossa moitittiin, ettei "työnhaun merkityksen väheksyminen ja täysin absurdien sosiaalietuuksien vaatiminen ei ole opiskelijoiden edunvalvontajärjestöltä vastuullista politiikkaa".
Millä lailla perustulo auttaisi opiskelijaa, SYL:n hallituksen puheenjohtaja Sanni Lehtinen?
– Se olisi joustavampi sosiaaliturvajärjestelmä, jossa tuloa voisi maksaa ympäri vuoden. Sen turvin opiskelija voisi aikatauluttaa lomajaksoja lukuvuoden väliin. Tällä hetkellä moni ei pysty nostamaan opintotukia kesältä, jos sopivia opintoja ei ole tarjolla. Ajamamme perustulojärjestelmä tarkoittaisi myös merkittävää nousua opintorahan tasoon.
– Ajamamme perustulojärjestelmä tarkoittaisi myös merkittävää nousua opintorahan nykyiseen tasoon. Perustuloon siirtymisessä sosiaaliturvan minimietuudet yhdistettäisiin, jolloin opiskelijat olisivat samalla viivalla muiden väestöryhmien kanssa.
Moni opiskelija on kesät töissä. Eikö se hyödytä niin opiskelijaa kuin yhteiskuntaa?
– Toki monet pääsevät vaikkapa oman alan töihin, mikä hyödyttää tulevaisuutta, kun muodostetaan verkostoja omalle alalle. Työnteko voi monelle olla hyvää vastapainoa opiskeluille. Emme vastusta kaikkea kesätyön tekoa.
– Kesätyöt hyödyttävät yhteiskuntaa ja opiskelijaakin, mutta jos sen kustannuksena opiskelijat väsyvät entistä enemmän, se ei ole kenenkään kannalta paras ratkaisu.
Eikö opiskelija voi pitää lomaa lukuvuoden aikana?
– Se riippuu paljon siitä, mitä alaa opiskelee ja missä yliopistossa. Opetusperiodien välissä ei ole kaikissa yliopistoissa taukoa, tai jos on tauko, samaan aikaan on tenttiviikko tai silloin viimeistellään esseitä tai muita opintosuorituksia. Ei siis voi sanoa, että jokaisella opiskelijalla olisi täysin tyhjiä viikkoja.
Mainitsitte kannanotossa joka kolmannen korkeakouluopiskelijan kärsivän mielenterveyden ongelmista. Onko lomattomuus yhteydessä asiaan?
– Mielenterveys ja mielenterveyden oireilu ovat niin moninaisia kokonaisuuksia, ettei voi sanoa kaikkien ongelmien taustalla olevan samat syyt.
– On fakta, että taloudellinen stressi vaikuttaa. Siihen taas vaikuttaa esimerkiksi se, minkä tasoinen opintotuki on tällä hetkellä. Nyt toimeentulon turvaamiseksi opiskelijan pitää opiskella yhdeksän kuukautta ja olla töissä kolme kuukautta. Missään tutkimuksessa ei ole kysytty erikseen sitä, parantaisiko lisälepo tai lisäloma tilannetta. Mutta jos opiskelija ei pysty pitämään lomaa koska stressaa toimeentulostaan, se on yhteydessä asiaan.
– Opiskelu on opiskelijan työtä. Ei sellaista, mitä tehdään työelämän puolella, mutta yhtä lailla kuormittavaa ja resursseja vievää.
Kuinka pitkä loman pitäisi mielestänne olla?
– Emme halunneet määritellä loman pituutta. Se riippuu omasta tilanteesta, ihmiset palautuvat erilaisissa ajoissa.
– Kannanoton yhteydessä yksi asia ymmärrettiin väärin. Emme ole ajaneet kolmen kuukauden lomarahoja, vaan sitä, että opiskelijoilla pitäisi olla oikeus lepoon ja lomaan, kunhan toimeentulo voitaisiin järjestää järkevällä tavalla. Siihen vastauksena olisi perustulo.
Siirtyminen perustuloon on ollut pitkään ylioppilasliikkeen tavoitteena, ja se on mainittu myös liiton linjapaperissa. Miksi SYL ajaa asiaa?
– Eläminen erillisen opintotukijärjestelmän piirissä on mahdollistanut opiskelijan sosiaaliturvan käyttämisen koulutuspolitiikan työvälineenä. Tällä hetkellä muilla väestöryhmillä on oikeus merkittävästi korkeampaan perustoimeentuloon, opiskelijoilla tuen velaton osuus on 250 euroa. Vaikka päälle tulee yleinen asumistuki, ei missään päin Suomea pysty elämään pelkästään sillä. Se tarkoittaa joko työntekoa opintojen ohella tai velkaantumista opintolainan muodossa.
– Oikeudenmukaisempi järjestelmä olisi kaikille vastikkeeton ja yksilökohtainen tuki, joka riittäisi ihmisarvoiseen elämään. Jatkossa opiskelijoita ei nähtäisi yhteiskunnasta erillisenä ryhmänä, jota voitaisiin kohdella eri tavoin kuin muita.
Miksi tieto perustulovaatimuksesta oli piilotettu kannanoton loppuun?
– Lähestyimme asiaa siitä kulmasta, että lomat ovat nyt monella käynnissä. Vaikka opiskelijat tekevät työtään eli opiskelevat ympäri vuoden, ei heillä ole oikeutta lomaan, sillä opiskelijoiden sosiaaliturva on sidottu opintopisteiden saamiseen. Kannanoton lopussa tarjosimme ratkaisua kuvattuun ongelmaan.
– Voi olla monta mieltä siitä, oliko tämä viestinnällisesti onnistunut ratkaisu, sillä monet ovat onnistuneet lukemaan kannanoton eri tavalla kuin on tarkoitettu.
Kannanotosta nousi kohu. Tuliko tämä SYL:lle yllätyksenä?
– Tuli. Ajattelimme, että muuten hiljainen kesän puoliväli olisi hyvä aika julkaista kannanotto, jolla voisimme avata keskustelua opiskelijan toimeentulosta.
– Se äänensävy, jolla tästä on keskusteltu, on yllättänyt – sävy on vaikuttanut olevan jopa opiskelijavihamielinen. Se tuntuu todella kummalliselta, kun puhutaan opiskelijoista, jotka tulevat tulevaisuudessa toimimaan tässä yhteiskunnassa merkittävillä paikoilla. Arvostuksen puute ja ilkkuminen on yllättänyt.
– On mielenkiintoista, miten valta-asemassa olevat suhtautuvat siihen, että opiskelijat vaativat itselleen parempaa huomista. Edunvalvontajärjestönä duuninamme on vaatia parempaa ja tuoda kehitysehdotuksia, miten opiskelijan toimeentuloa pitäisi kehittää. Kritiikkiä on perusteltu sillä, että silloin kun minä olin opiskelija, tilanne oli huono, tai että kansainvälisesti vertailtuna Suomella on hyvä tilanne. Olen samaa mieltä. Eivät ne silti voi silti olla perusteena sille, etteikö nykyisyydeltä ja tulevaisuudelta voisi vaatia parempaa.
– On surullista, jos ajatellaan että kun olen itse kärsinyt, niin täytyy myös kaikkien tulevien sukupolvien tehdä.
Ovatko opiskelijat uupuneita, opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän yhdistyksen Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen?
– Tutkimukset eivät anna viitteitä siitä, että korkeakouluopiskelijoiden uupumus olisi radikaalisti lisääntynyt – vielä. Sen sijaan uupumusta edeltävä pitkäkestoinen stressi ja psyykkiset vaikeudet ovat lisääntyneet.
– Uupumisriski on hälyttävä signaali, johon pitäisi tarttua. Lukiolaisista uupumusta kokeneiden osuus on kasvanut ja edessä voi olla tilanne, että korkeakouluopintoihin siirtyy jo valmiiksi jaksamisen kanssa kamppailevia nuoria.
Miksi opiskelijat stressaavat ja uupuvat?
– Yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa myös opiskelijoihin. Opiskelu vaatii runsaasti työtä, ja tutkintojen tavoiteajat ovat tiukkoja. Jotta säilyttää opinto-oikeutensa ja saa opintotukea, pitää opintoja suorittaa rivakkaan tahtiin. Monella on tavoitteena suoriutua tutkinnosta hyvin, mikä tuo suorituspaineita. Lisäksi toimeentulohaasteet kuormittavat.
– Suurimmat paineet tulevat opiskeluarjen vaatimuksesta. Myös nykyinen toimintaympäristö vaikuttaa: työskentelyämme häiritsevät jatkuvat erilaiset ärsykkeet. Nykyinen toimintaympäristö on mentaalisesti aiempaa haastavampi myös heille, jotka ovat syntyneet lähes älypuhelin kourussa.
Vähentäisikö lomailu opiskelijoiden psyykkistä oireilua?
– Kyllä sillä voisi olla merkitystä. Mutta kyseessä ei ole suoraviivainen asia, ei voi sanoa kyllä tai ei.
– Suurin osa opiskelijoista pärjää hyvin, jaksaa ja haluaa tehdä kesät töitä, pystyy jopa ujuttamaan väliin myös lomapätkää. Joukko, josta tulisi olla huolissaan, ovat psyykkisesti oireilevat, joille kasaantuu hyvinvoinnin vajetta. Heillä yksi syistä on huoli toimeentulosta. Oli kyseessä sitten opiskelu tai työ, kuormittavaksi käy tilanne, jossa olet läpi vuoden jossain aikataulutetussa velvollisuudessa kiinni.
– Näille opiskelijoille olisi mietittävä keinoja hyvinvoinnin ja palautumisen tukemiseksi. Jossain kohdassa pitäisi olla mahdollisuus höllentämiseen, huojentavaan ajanjaksoon.
– Stressi ei anna lomaa. Jos on kovasti stressiä päällä, se ei hellitä lomallakaan. Jos stressi liittyy voimallisesti toimeentulon kysymyksiin, silloin kesätyön rooli tulee näkyvämmäksi.
Voiko opiskelua verrata työhön?
– Kyllä voi. Tutkintotavoitteisissa opinnoissa opiskelu on verrattavissa kokopäivätyöskentelyyn, se on opiskelijan pääasiallista ja kokopäiväistä toimintaa.
– Meillä työntekijöillä päivittäistä työaikaa ohjeistaa työaikalaki, sitä lakia ei opiskelijalla on. Joillakin voi olla niin, että jos määrää verrattaisiin palkkatyöhön, punaisilla mentäisiin.
– Opiskeluissa sillä, miten suunnittelee ja mitä kursseja valitsee, on mahdollista vaikuttaa työmäärään. Monella on välttämätöntä tehdä ansiotyötä opintojen ohessa, jolloin haastavaksi muodostuu tasapainottelu opiskelun, työn ja vapaa-ajan välillä. Ensin nipistetään mukavista asioista, mutta lopuksi sitten sieltä, mistä ei ainakaan saisi, eli levosta ja unesta.
Moni lomakeskusteluun somessa osallistunut on intoutunut muistelemaan omia opiskeluaikojaan. Kannattaako menneitä ja nykyhetkeä verrata?
– Ei suoranaisesti. Täytyy muistaa, mitä muita muutoksia vuosien aikana on tapahtunut: jokainen aika on omannäköisensä.
– Tätä aikaa leimaa epävarmuus työn tulevaisuudesta. Se on monella este sille, miksi opintoja ei mielellään lähdetä lainarahalla suorittamaan – ei ole takeita, että työllistyy, tai työllistyy oman alan töihin. Työn tulevaisuus ja uranäkymät ovat aiempaa paljon epävarmemmat.
– Seikka, mikä omaa opiskeluaikaa nykyopiskelijoihin vertaajilta unohtuu, on tämä: aiemminkin työskenneltiin opiskeluiden ohella osapäiväisesti ja myös loma-ajat. Se ei tuntunut niin stressaavalta ja kuormittavalta, sillä työllistyminen opintojen jälkeen näytti niin varmalta, jolloin myös lähitulevaisuudessa olisi palkallinen loma edessä.
– Nyt työn tulevaisuus näyttää epävarmalta. Yksi mahdollisuus on se, että työllistyy vain pätkätöihin ja lyhyisiin sijaisuuksiin, jolloin ei ole palkallista lomaa edessä. Tai jos jää työttömäksi eikä työllisty ollenkaan. Työttömyys on stressitasoa nostava elämäntilanne: työnhaku on kokopäivätyötä, ei sitä kukaan näe lomana, ihanana lepohetkenä.
– Siten on turha vertailla omiin opiskeluaikoihin. Täytyy ottaa huomioon, mikä on yhteiskunnallinen tilanne minäkin hetkenä.