Loga Lapin Kansa Ságaid guovttegielat artihkkalis, mo álgoálbmotrivttiid ILO 169 -soahpamuša ratifiserema válmmaštallan ovdánii Katainen ja Stubb ráđđehusaid áigge.
Lue Lapin Kansa Ságat -toimituksen kaksikielisestä arkistojutusta, miten alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin valmistelu eteni Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana.
ILO 169 -álgoálbmogiid rivttiide guoskevaš soahpamuš lea ásahuvvon jagis 1989. Dat lea leamašan dan maŋŋel máŋggaid Suoma ráđđehusaid prográmmain ja ášši leat geahččalan ovddidit ja čoavdit máŋggain sierra vugiin ee. minister Hannele Pokka doaibmagottis 2000-logu álggus. Ratifiserenčovdosii eai leat goitge dán rádjái beassan ja ášši lea báhcán gitta soahpamuša artihkala 14. ollašuhttimis, man jelgii stáhta galgá ollašuhttit doaibmabijuid, maiguin dorvvastit álgoálbmogiid rievtti geavahit ja hálddašit eatnama, man álgoálbmot lea árbevirolaččat sáhttán geavtit. Giđđat 2015 soahpamuša ratifiseren lei lagabus go goassege, go ráđđehusa evttohus ILO-soahpamuša ratifiseremis beasai – ovttas sámediggeláhkaevttohusain – vuosttas háve riikkabeivviid gieđahallamii, muhto loahpas guđđojuvvui giđđat 2015 badjel válggaid beavddi ala vuordit čuovvovaš ráđđehusa mearrádusaid mo ovdánit áššiin. Dálá bargo- ja riekteministtar Jari Lindström (vs) lea lohpidan, ahte ILO 169 -soahpamuš lea ovdan riikkabeivviin jagis 2016. Son lea maid diŋgon gieđahallama doarjjan čielggadeami, mas veardádallet álgoálbmotmeroštallama ja eananrivttiid miehtá máilmmi.
Dá LK-Ságaid bargan oanehis čoahkkáigeassu ILO 169 -soahpamuša ratifiserema ovdáneamis Katainen ja Stubb ráđđehusa áigge:
ILO 169 -soahpamuša ratifiseren girjejuvvui daláš oaiveminister Jyrki Katainen ráđđehusprográmmii giđđat 2011. Ovddit ráđđehusa áigge, mas Tuija Brax lei riekteministerin, vuoigatvuođaministeriijas bargojuvvui guhkás válmmaštallojuvvon rápmalága, mainna Suoma láhkaásaheami livčče heivehuvvon ILO-soahpamuša mihttomeriid mielde. Rápmalágas sámiide ii livčče addojuvvon oamastanriekti stáhta eatnamiidda, muhto sámiid oassálastinválddi eanangeavahussii livčče lasihuvvon. Ráđđehusbellodagaid ságadoallit eai goitge hálidan ovddidit ášši šat válgabaji loahpas.
Geasset 2011 nu daddjon Lapinkylä-servviid ovddasteaddjit čoahkkane ja mearride dađistaga vuostálastit ráđđehusprográmmii girjejuvvon ILO-soahpamuša ratifiserema.
Suoma sámediggeválggat dollojuvvoje čakčat 2011.
Suoma vuoigatvuohtaministeriija bivddii jagi 2011 loahpas buot ministeriijain ja sámedikkis cealkámušaid ILO 169 -soahpamuša ratifisereneavttuin.
Eurohpá ráđi ministtarkomitea gáibidii ođđajagimánus 2012 Suoma dakkaviđe gulahallat sámedikkiin sámiid ruovttoguovllu eananhálddašeamis ja ovddidit ILO 169 –soahpamuša ratifiserema.
Sámediggi válljii ságadoalli ja ođđa stivrra guovvamánus 2012.
Anáris Sajosa rahpandilálašvuođas hupman, dalle easka dásseválddi presideantan válljejuvvon Sauli Niinistö vuostálastii sáhkavuorustis ILO-soahpamuša ratifiserema, dannego su mielas Suopma ii leat kolonialistalaš riika.
Vuosttaš cealkingierdu
Vuosttaš cealkingierdu ILO-soahpamuša ratifiseremis nogai giđđat 2012. Dalle ee. Eanodaga ja Anára gielda barge prinsihppamearrádusaid vuostálastit ratifiserema. Sámediggi ja Suoma Boazosámiid searvi guottihe ratifiserema.
Sámedikki dievasčoakkán dohkkehii 20.06.2012 doaibmaprográmma ja plána sámediggebadjái 2012-2015, mas vuosttaš čuoggán lei ILO 169 -ratifiserema ovddideapmi.
Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji Nils Muiznieks guossástalai Suomas geassemánus 2012 ja ávžžuhii Suoma vuođđudit parlamentáralaš bargojoavkku ILO-soahpamuša ratifiserema dihte, mas sámit galget leat mielde.
Ministeriijat almmustahtte cealkámušaid ILO-soahpamuša ratifiseremis geassemánus 2012. Eanas ministeriijain bealuštii ratifiserema, muhto ruhta- ja eanan- ja meahccedoalloministeriija vuostálaste ratifiserema. Professor Martin Scheinin mielas ruhtaministeriija (RM) ja eanan- ja meahccedoalloministeriija (EMM) oainnut ILO 169 -soahpamuša ratifiseremis ledje russolassii Suoma vuođđolágain ja Suoma riikkaidgaskasaš soahpamušaiguin.
Olgoministtar Erkki Tuomioja deattuhii juovlamánus 2012 ILO 169 -soahpamuša dehálašvuođa sámiide sáhkavuorustis olmmošriektesáttagotti ja davviriikkalaš olmmoš riekteáššiid ráđđádallangotti (IONK) lágidan semináras.
Bargojoavku eatnamiidda ja čázádagaide guoskevaš mearrádusdahkamii
Suoma ráđđehus gieđahalai juovlamánus 2012 eahketskuvllas sámeáššiid dili ee. ILO 169 -soahpamuša ja davviriikkalaš sámesoahpamuša ektui. Dalle ráđđehus mearridii loahpalaččat vuođđudit nu daddjon ministerbargojoavkku gieđahallat sámeáššiid ja maiddai vuođđudit bargojoavkku, mii gieđahallá sámiid njulgosiid nannema sámeguovllu eanan- ja čázádatguovlluid geavtimis
Eanan- ja meahccedoalloministeriija álggii ásahit bargojoavku jagi 2013 álggus, mii válmmastalai evttohusa sámiid oassálastánnjulgosiid lasiheamis stáhta eatnamiidda ja čázádagaide guoskevaš mearrádusdahkamis sámiid ruovttoguovllus álggahii barggus golggotmánus 2013. Dása nu daddjin ILO-bargojovkui gulle oktiibuot logi lahttu, main golbma ledje sápmelačča. Dalle sámediggi ii hálidan vuolgit bargojovkui mielde.
- Midjiide fállojuvvon ráđđádallansajádat lei nu heittot, ahte dat ii speadjalaste ILO-soahpamuša vuoiŋŋa, kommenterii ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi ášši birra dalle.
SSN ordii miellačájáhusa ILO 169 –soahpamuša ratifiserema bealis guovvamánu 6. beaivve, masa oassálaste máŋga álbmotsearvvi ja bellodaga ovddasteaddjit.
Vuođđoláhkaváljagotti lahtut gallede cuoŋománus 2013 sámeguovllu gielddain gullandihte olbmuid oaiviliid ILO-soahpamuša ratifiseremis. Dalle ságadoalli Johannes Koskinen vel jáhkii, ahte ratifiseren sirdašuvvá čuovvovaš riikkabeaibadjái.
Guovddášbellodaga Lappi-riikkabeaiáirras Simo Rundgren barggai geassemánus 2013 álgaga riikkabeivviide nu daddjon dilleanalysa bargamis.
Sámediggi jorggihii oainnus eanan- ja meahccedoalloministeriija bargojoavkkus geassemánus 2013 ja mearridiige vuolgit mielde dasa. Sámediggi oaččui ieš namuhit golbma lahtu ja ovtta áššedovdi. Nuortalašráđđi oaččui maid namuhit iežas lahtu. Minister Jari Koskinen deattuhii dalle, ahte bargojoavku ii čoavdde ILO 169 -soahpamuša ratifiseremii guoskevaš áššiid.
Eurohpá ráđi rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš kommišuvdna (ECRI) ávžžuhii suoidnemánus almmustahttojuvvon raporttas Suoma stáhta ratifiseret ILO 169 -soahpamuša nu jođánit go vejolaš ja bidjat resurssaid sámiid ruovttoguovllu eanangeavtingažaldagaid čoavdimii.
ILO-áššedovdi deattuhii soahpamuša dehálašvuođa
Anáris borgemánus 2013 galledan ON olmmošvuoigatvuođaid ovdalaš áššedovdi Lee Swepston mielas ILO 169 -soahpamuš lea dáhkádus álgoálbmogiidda.
- Riika lea delle čadnojuvvon gudnejahttit álgoálbmogiid njulgosiid, vaikko politihkalaš dilli rievddalii garrasit. Ii sáhte goittotge leahkit sihkkar, ahte visot áššit maid soahpamuš gáibida leat ollásit juo láhkaásaheamis. Danin ratifiseremis lea eanetge go dušše symbolalaš mearkkašupmi, oaivvildii Swepston.
Swepston mielas ILO 169 -soahpamuša sáhttá ratifiseret, váikko soahpamuššii guoskevaš álbmoga meroštallan livččii gaskan.
- Muhtin riikkat leat ratifiseren soahpamuša ja dan mannjel joatkán ságastallama, gii gullo álgoálbmotjovkui.
Oaiveminister Jyrki Katainen buvttii ovdan riikkabeivviide čakčat 2013 árktalaš strategiija, man oktan mihttomearrin lea ILO 169 -soahpamuša ratifiseren.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija bargojoavku, mii válmmastalai evttohusa sámiid oassálastánnjulgosiid lasiheamis stáhta eatnamiidda ja čázádagaide guoskevaš mearrádusdahkamis sámiid ruovttoguovllus álggahii barggus golggotmánus 2013.
Riikkabeaiáirras Pekka Haavisto evttohii skábmamánus 2013 soabahankommišuvnna vuođđudeami Lappii ILO-soahpamuša ratifiserema dihte.
Riikkabeivviid hupmanolbmmái ja váljogottiid ságadoallit gallede Anáris skábmamánus 2013. Dan oktavuođas ruhtadoallováljogotti ságadoalli Mauri Pekkarinen muitalii, ahte árktalaš guovllu oljo-, mátke- ja ruvkevejolašvuođaid dihte ee. ruovdemáđidjaoktavuođa jiekŋamerrii galggalii čielggadit. Son mieđihii, ahte dán plánii váikkuha maid ILO 169 -soahpamuša ratifiseren, go ruovdemáđija manalii sámeguovllu rástá.
Njukčamánus 2014 eanan- ja meahccedoalloministeriija bargojoavku gearggai barggustis. Bargojoavku evttohii golmma váldočuoggá ođđa meahciráđđehusláhkii: stáhta eatnamiidda ja čázádagaide guoskevaš plánengeatnegasvuođa, sámekultuvrra heajuidahttingildosa ja gielddaid ráđđádallangottiid vuođđudeami. Heajuidahttingielddus sulastahttá dálá ruvkelága ásahusa. Ráđđádallangottit livčče ráđđeaddi orgánat, mat čohkkejuvvojit sámedikki, nuortalaččaid siidačoakkáma ja sámeguovllu gielddaid ovddasteddjiin. Juohke njealji sámegildii plánejit iežas ráđđádallangotti.
Ráđđehusa evttohusa hámus válbmanii
Vuoigatvuohtaministeriija almmustahtii miessemánus ráđđehusa evttohusa hápmosa ILO-soahpamuša ratifiseremis. Hámus manai dán maŋŋel cealkinládje. Hápmosa jelgii Suoma láhkaásaheapmi deavdá dálá dilis soahpamušas ásahuvvon mihtuid ja sámit leat dál juo oktaveardasaš dásis Suoma váldoálbmogiin. Riekteministeriija virgeolmmoš Camilla Busck-Nielsen nannii dalle, ahte hápmosa jelgii ratifiseren ii buvtte lasseruhtadeami sámi doaimmaide stáhta bušeahtas iige dálá lágaid dárbbaš rievdadit soahpamuša ratifiserema dihte.
Suoma riikkabeivviide váljejuvvo geassemánus ođđa oaiveminister Alexander Stubb. Stubb doalahii ráđđehusgirjejumi ILO-soahpamuša ratifiseremis, dainna eavttuin, ahte ráđđehus beassá oktasaš ipmárdussii sápmelašmeroštallamiin.
Sámediggi dohkkehii geassemánu 28. beaivve jienaiguin 14-4 kompromissa sápmelašmeroštallamis ja dagai prinsihppamearrádusa das, ahte ILO-soahpamuš ratifiserejuvvo, jos sápmelašmeroštallan dohkkehuvvo.
Riekteministeriija sáddii hápmosa ráđđehusa evttohusas ILO 169 -soahpamuša dohkkeheamis ja fápmuibidjamis viiddis gulaskuddamii miessemánus 2014. Gielddat ja sierra čanusjoavkkut celke ratifiserenevttohusas geassemánus 2014. Earret eará Eanodaga ja Anára gielddat, Bálgosiid ovttastupmi sihke muhtin priváhtaolbmot vuostálaste ratifiserema. Earret eará sámediggi, Meahciráđđehus ja Suoma sámi guovddášsearvvit guottihe ratifiserema. Cealkámušaid čoahkkáigeassu almmustuvai čakčamánus.
Riekteministtar Anna-Maja Henriksson muitalii Anáris golggotmánus dollojuvvon gullandilálašvuođas, ahte Suoma ráđđehus lea bidjan dihto ravdaeavttuid ILO-soahpamuša ratifiseremii.
- Eanan- ja čázádatguovlluide guoskevaš geavtin- dehe hálddašanrievttit eai galgga rievdat. Dát guoská sihke priváhta- ja stáhtaid eanan- ja čázádatguovlluid, dajai Henriksson.
Henrikson muitalii Anáris, ahte ILO bearráigeahččanorgánat bastet addit ávžžuhusaid Supmii ratifiserema ollašuhttimis, muhto eai sáhte dahkat dakkár mearrádusaid, mat čatnet Suoma ráđđehusa ja dan dihte riikkabeaivvit mearridit ratifiseremis.
Čilgehusoassi dohkkehuvvo
Sámediggi dohkkehii jienaiguin 14-4 ráđđehusa evttohusa ILO-soahpamuša ratifiseremis 31.10.2014. Sámediggi ráđđádalai ráđđehusa evttohushápmosis ILO-soahpamuša ratifiseremis riekte- ja eana- ja meahccedoalloministeriijaiguin 28.10.2014 rádjai. Sámedikki ráđđádallin ledje ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi, I várreságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja II várreságadoalli Heikki Paltto .
Ratifiserenáššebáhpáriidda laktojuvvui čilgehus, mii guoská erenomážit soahpamuša artihkkalii 14. Artihkal 14 gieđahallá eatnamiidda ja čáziide gullevaš rivttiid. Čilgehusas daddjojuvvo, ahte ráđđehus ii guoskka sámiid ruovttoguovllu eatnamiidda- ja čázádagaide guoskevaš oamastan- ja hálddašanrivttiide. Ráđđehusa ja sámedikki ságadolliid maŋemus ráđđádallamiin 28.10 dán čilgehusa láidehusoassái lasihuvvui goitge teaksta, mas Suoma stáhta dovddasta, ahte sámiin leat iežas kultuvrralaš, njuolgguslaš ja historjjálaš ipmárdusat sámiid ruovttoguovllo hápmašuvvamis, návddašeamis, guovllu oamastusas ja hálddašeamis. Dasa lassin artihkkala 14 vuođustussii váldojuvvui máinnašupmi, ahte siidaortnet lea sámiid árbevirolaš kultuvrralaš ja ealáhuslaš institušuvdna.
Professor Martin Scheinin buvttii ovdan juo skábmamánus 2014, ahte ILO-bearráigeahččinorgánat ja duopmostuolut sáhttet gomihit čilgehusoasi váikkuhusaid ja ahte dat ii leat juridihkalaččat čadni.
- Das ii leat mearkkašupmi Suoma riikkaidgaskasaš čatnašumiid dáfus, deattuhii Scheinin LK Ságaide vel guovvamánus 2015.
Riikkabeaivvit álggahii gieđahallama
Ráđđehusa evttohus ILO 169 -soahpamuša ratifiseremis ja meahciráđđehusláhkaevttohusa sámeparagráffaid dohkkeheamis lei 2.12.2014 riikkabeivviid vuolggahusságastallamis.
Riikkabeivviid váljagottit almmustahte cealkámušaid guovvamánu loahpas ja njukčamánu álggus ILO-soahpamuša ratifiserema ráđđehusa evttohusa birra. Eanan- ja meahccedoallo- ja bargoeallin ja dásseárvováljagoddi vuostálaste ratifiserenevttohusa, muhto vuođđoláhkaváljagotti dohkkehii ráđđehusa evttohusa ILO-soahpamuša ratifiseremis. Riikkabeaivvit dohkkehe vuođđoláhkaváljagotti smiehttamuša ILO-soahpamuša ratifiseremis vuosttaš gieđahallamis mánnodaga. Riikkabeaivvit hilggui sámediggelága ráđđehusa evttohusas lean sápmelašmeroštallama disdaga ja seammas riekteminister gesii lága eret riikkabeivviin. Riekteminister Anna-Maja Henriksson mearridii goitge doalvut ratifiserenevttohusa nuppi gieđahallamii. Ovdal riikkabeivviid nuppi gieđahallama dollojuvvui miellačájehus sámeláhkafitnuid bealis, man namma lei Čáhppes ráidu.
ILO 169 guđđojuvvo beavddi nala
Válgabaji maŋemus vahkus riikkabeivviid hupmanolbmát mearride goitge guođđit ILO 169 –soahpamuša ratifiserenevttohusa beavddi nala. Ná ILO-soahpamuša ratifiserema maŋemus ovddideapmi sirdašuvai čuovvovaš ráđđehusa áššin. Sivvan dasa lea dat, ahte ILO 169 lea riikkaidgaskasaš soahpamuš ja dan válmmaštallan ii guđđojuvvo gaskan, vaikko válgabadji nogaliige.
Válgavuoiti Juha Sipilä čohkkii giđđat 2015 čuovvovaš ráđđehusa, masa gullojit Guovddášbellodat, Vuođđosuopmelaččat ja Olgešbellodat. Ráđđehusprográmmas ii lean mihkkege sápmelaččaid birra. Čakčadálvet 2015 riekte- ja bargoministtar Jari Lindström goitge ilmmuhii, ahte ILO 169 –soahpamuš lea ovdan riikkabeivviin jagi 2016 áigge. Son lea maid diŋgon gieđahallama doarjjan čielggadeami, mas dahkkojuvvo riikkaidgaskasaš veardideami álgoálbmotmeroštallamis ja eananrivttiin.
Loahppajagis 2015 riikkabeivviide dolvojuvvo ođđa meahciráđđehusláhkaevttohus, mas leat sámeparagrafat guđđojuvvon eret.
Suomeksi:
Alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva sopimus ILO 169 on säädetty vuonna 1989. Siitä lähtien se on ollut useiden Suomen hallitusten ohjelmissa ja asiaa on pyritty edistämään ja ratkaisemaan monella tavalla, mm. ministeri Hannele Pokan toimikunnassa 2000-luvun alussa. Ratifiointiratkaisuun ei ole kuitenkaan tähän asti päästy. Se on jäänyt kiinni ILO 169 -sopimuksen 14. artiklasta, jonka mukaan valtion pitää toteuttaa toimenpiteitä, joilla turvataan alkuperäiskansojen oikeus käyttää ja hallinnoida maita, joita alkuperäiskansat ovat perinteisesti voineet käyttää. Keväällä 2015 sopimuksen ratifiointi oli lähempänä kuin koskaan, kun hallituksen esitys ILO-sopimuksen ratifioimiseksi – yhdessä saamelaiskäräjälain uudistamisen kanssa – eteni ensimmäistä kertaa aina eduskunnan käsittelyyn asti. Loppujen lopuksi ILO 169 -sopimus jätettiin keväällä 2015 kuitenkin vaalien yli pöydälle odottamaan seuraavan hallituksen päätöksiä miten edetä asiassa. Nykyinen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) on luvannut, että ILO 169 -sopimus on vireillä eduskunnassa vuoden 2016 ajan.
Tässä Lapin Kansa Ságat -toimituksen lyhyt yhteenveto ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin etenemisestä Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana:
ILO 169 -sopimuksen ratifiointi kirjattiin silloisen pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitusohjelmaan keväällä 2011. Edellisen hallituksen aikana, jossa Tuija Brax (vihr) oli oikeusministerinä, oikeusministeriössä tehtiin pitkälle valmisteltu puitelaki, jolla Suomen lainsäädäntöä oltaisiin sovellettu ILO-sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Puitelaissa saamelaisille ei olisi annettu omistusoikeutta valtion maihin, mutta saamelaisten osallistumisoikeutta maankäyttöön olisi lisätty. Hallituspuolueiden puheenjohtajat eivät kuitenkaan halunneet edistää asiaa enää vaalikauden lopussa.
Kesällä 2011 niin kutsuttujen Lapinkylä-yhdistysten edustajat kokoontuivat ja päättivät heti vastustaa hallitusohjelmaan kirjattua ILO-sopimuksen ratifiointia.
Suomen saamelaiskäräjävaalit pidettiin syksyllä 2011.
Suomen oikeusministeriö pyysi vuoden 2011 lopussa kaikilta ministeriöiltä ja saamelaiskäräjiltä lausuntoja ILO 169 -sopimuksen ratifiointiehdoista.
Euroopan neuvoston ministerikomitea vaati tammikuussa 2012 Suomea heti olemaan yhteydessä saamelaiskäräjien kanssa saamelaisten kotiseutualueen maankäytöstä ja edistämään ILO 169 -sopimuksen ratifiointia.
Saamelaiskäräjät valitsija puheenjohtajan ja uuden hallituksen helmikuussa 2012.
Inarissa Sajoksen avajaistilaisuudessa puhuneet, silloin vastikään tasavallan presidentiksi valittu Sauli Niinistö vastusti puheessaan ILO-sopimuksen ratifiointia, sillä hänen mielestään Suomi ei ole kolonialistinen maa.
Ensimmäinen lausuntokierros
Ensimmäinen lausuntokierros ILO-sopimuksen ratifioinnista päättyi keväällä 2012. Silloin mm. Enontekiön ja Inarin kunnat tekivät periaatepäätökset vastustaa ratifiointia. Saamelaiskäräjät ja Suomen porosaamelaisten yhdistys kannattivat ratifiointia.
Saamelaiskäräjien täysistunto hyväksyi 20.06.2012 toimintaohjelman ja –suunnitelman saamelaiskäräjien kaudelle 2012-2015, jossa ensimmäisenä tavoitteena oli ILO 169 -sopimuksen edistäminen.
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks vieraili Suomessa kesäkuussa 2012 ja suositteli Suomea perustamaan ILO-sopimuksen ratifioimiseksi parlamentaarisen työryhmän, jossa saamelaiset olisivat mukana.
Ministeriöt julkaisivat lausuntojaan ILO-sopimuksen ratifioimisesta kesäkuussa 2012. Suurin osa ministeriöistä puolusti ratifiointia, mutta valtiovarainministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriöt vastustivat ratifiointia. Professori Martin Scheininin mielestä valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön näkemykset ILO 169 -sopimuksen ratifioinnista olivat ristiriidassa Suomen perustuslain ja Suomen kansainvälisten sopimusten kanssa.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp) painotti joulukuussa 2012 ILO 169 -sopimuksen tärkeyttä saamelaisille puheenvuorossaan ihmisoikeusvaltuuskunnan ja pohjoismaisen ihmisoikeusasioiden neuvottelukunnan (IONK) järjestämässä seminaarissa.
Työryhmä maihin ja vesiin koskevasta päätöksenteosta
Suomen hallitus käsitteli joulukuussa 2012 iltakoulussaan saamelaisasioiden tilannetta mm. ILO 169 -sopimuksen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen kannalta. Silloin hallitus päätti lopullisesti perustaa niin kutsutun ministerityöryhmän käsittelemään saamelaisasioita ja myös perustaa työryhmän, joka käsittelee saamelaisten oikeuksia vahvistamista saamelaisalueen maa- ja vesialueita koskevassa päätöksenteossa.
Maa- ja metsätalousministeriö alkoi asettaa vuoden 2013 alussa työryhmää, joka valmisteli ehdotusta saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämisestä valtion maa- ja vesialueisiin koskevaan päätöksentekoon saamelaisten kotiseutualueella. Työryhmä aloitti työnsä lokakuussa 2013. Tähän niin kutsuttuun ILO-työryhmään kuului kuusi jäsentä, joista kolme saamelaista. Silloin saamelaiskäräjät ei halunnut lähteä työryhmään mukaan.
- Meille tarjottu neuvotteluasema oli niin heikko, että se ei heijasta ILO-sopimuksen henkeä, kommentoi saamelaiskäräjien silloinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi asiaa.
Suomen saamelaisnuoret, SSN, järjesti eduskunnan portailla mielenosoituksen ILO 169 -sopimuksen ratifioimisen puolesta helmikuun 6. päivänä 2013. Siihen osallistui useita kansalaisjärjestöjä ja puolueiden edustajia.
Perustuslakivaliokunnan jäsenet vierailivat huhtikuussa 2013 saamelaisalueen kunnissa kuullakseen ihmisten näkemyksiä ILO-sopimuksen ratifioimisesta. Silloin puheenjohtaja Johannes Koskinen (sdp) sanoi uskovansa, että ratifioiminen siirtyy seuraavalle vaalikaudelle.
Keskustan silloinen kansanedustaja Simo Rundgren (kesk) teki kesäkuussa 2013 aloitteen eduskunnalle niin kutsutun olosuhdeanalyysin tekemisestä.
Saamelaiskäräjät muutti mielensä koskien maa- ja metsätalousministeriön työryhmään kesäkuussa 2013 ja päättikin lähteä siihen mukaan. Saamelaiskäräjät sai itse nimittää kolme jäsentä ja yhden asiantuntijan. Kolttaneuvosto sai myös nimetä oman jäsenensä. Silloinen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) painotti silloin, että työryhmä ei ratkaise ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin liittyviä asioita.
Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komitea (ECRI) suositti heinäkuussa 2013ilmestyneessä raportissaan Suomen valtiota ratifioimaan ILO 169 -sopimuksen niin pian kuin mahdollista ja laittamaan resursseja saamelaisten kotiseutualueen maankäyttökysymysten ratkaisemiseen.
ILO-asiantuntija painotti sopimuksen tärkeyttä
Inarissa elokuussa 2013 vierailleen YK:n ihmisoikeuksien entisen asiantuntijan Lee Swepstonin mielestä ILO 169 -sopimus on takuu alkuperäiskansoille.
-Valtio on silloin sitoutunut kunnioittamaan alkuperäiskansojen oikeuksia, vaikka poliittinen tilanne merkittävästi muuttuisikin. Ei voi kuitenkaan ollaan varma, että kaikki asiat, joita sopimus edellyttää, olisivat jo lainsäädännössä. Siksi ratifioinnilla on enemmänkin kuin vain symbolinen merkitys, sanoi Swepston.
Suomen hallitus oli samaan aikaan ILO-sopimuksen ratifioinnin valmistelun kanssa uudistamassa saamelaiskäräjälakia ja siihen liittyvää saamelaismääritelmää.
Swepstonin mielestä ILO 169 -sopimuksen voi ratifioida, vaikka sopimukseen kuuluva kansan määritteleminen olisikin kesken.
- Jotkut valtiot ovat ratifioineet sopimuksen ja sen jälkeen jatkaneet keskustelua siitä, kuka kuuluu alkuperäiskansaryhmään.
Pääministeri Jyrki Katainen esitteli eduskunnalle syksyllä 2013 Suomen arktisen strategian, jonka yhtenä tavoitteena on ILO 169 -sopimuksen ratifiointi.
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä, joka valmisteli ehdotusta saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämisestä valtion maa- ja vesialueita koskevassa päätöksenteossa saamelaisten kotiseutualueella aloitti työnsä lokakuussa 2013.
Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) ehdotti marraskuussa 2013 sovittelukomitean perustamista Lappiin ILO-sopimuksen ratifioinnin takia.
Eduskunnan puhemies ja valiokuntien puheenjohtajat vierailivat Inarissa marraskuussa 2013. Sen yhteydessä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk) kertoi, että arktisen alueen öljy-, matkailu- ja kaivosmahdollisuuksien vuoksi mm. rautatieyhteyttä Jäämerelle pitäisi selvittää. Hän myönsi, että suunnitelmaan vaikuttaa myös ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen, sillä rautatie menisi saamelaisalueen halki.
Maaliskuussa 2014 maa- ja metsätalousministeriön työryhmä sai työnsä valmiiksi. Työryhmä ehdotti kolmea pääpykälää uuteen metsähallituslakiin: valtion maa- ja vesialueita koskevaa suunnitteluvelvoitetta, saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoa ja kuntakohtaisten neuvottelukuntien perustamista.
Heikentämiskielto muistutti nykyisen kaivoslain asetusta. Neuvottelukunnat olisivat neuvoa antavia elimiä, jotka kootaan saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja saamelaisalueen kuntien edustajista. Jokaiseen neljään saamelaiskuntaan suunnitellaan omaa neuvottelukuntaa.
Hallituksen esityksen luonnos valmistui
Oikeusministeriö julkisti toukokuussa 2014 hallituksen esityksen luonnoksen ILO-sopimuksen ratifioimiseksi. Luonnos lähti sen jälkeen lausuntokierrokselle. Luonnoksen mukaan Suomen lainsäädäntö täyttää nykyisellään sopimuksen asettamat tavoitteet ja saamelaiset ovat jo nyt yhdenvertaisessa asemassa Suomen valtaväestön kanssa.
Oikeusministeriön virkamies Camilla Busck-Nielsen vahvisti silloin, että luonnoksen mukaan ratifiointi ei toisi lisärahoitusta saamelaistoiminnoille valtion budjetissa eikä nykyisiä lakeja tarvitsisi muuttaa sopimuksen ratifioimiseksi.
Suomen eduskuntaan valittiin kesäkuussa 2014 uusi pääministeri Alexander Stubb (kok). Stubb säilytti hallitusohjelmakirjauksen ILO-sopimuksen ratifioimisesta, sillä ehdolla, että hallitus pääsee yhteisymmärrykseen saamelaismääritelmästä.
Saamelaiskäräjät hyväksyi kesäkuun 28. päivänä 2014 äänin 14-4 kompromissin saamelaismääritelmästä ja teki periaatepäätöksen siitä, että ILO-sopimus ratifioidaan, jos kompromissin mukainen saamelaismääritelmä hyväksytään.
Oikeusministeriö lähetti luonnoksen hallituksen ehdotuksesta ILO 169 -sopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamiseksi laajalle lausuntokierrokselle toukokuussa 2014. Kunnat ja muut sidosryhmät lausuivat ratifiointiehdotuksesta kesäkuussa 2014. Muun muassa Enontekiön ja Inarin kunnat, Paliskuntain yhdistys ja eräät yksityishenkilöt vastustivat ratifiointia. Muun muassa saamelaiskäräjät, Metsähallitus ja Suomen saamelaisten keskusjärjestö kannattivat ratifiointia. Lausuntoyhteenveto ilmestyi syyskuussa 2014.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) kertoi Inarissa lokakuussa 2014 pidetyssä kuulemistilaisuudessa, että Suomen hallitus on asettanut tietyt reunaehdot ILO-sopimuksen ratifioimiseksi.
-Maa- ja vesialueita koskevat käyttö- tai hallintooikeudet eivät muutu. Tämä koskee sekä yksityisiä ja valtion maa- ja vesialueita saamelaisalueella, sanoi Henriksson.
Henriksson kertoi Inarissa, että ILO:n valvontaelimet voivat antaa Suomelle suosituksia ratifioinnin toteuttamisesta, mutta eivät voi tehdä Suomea sitovia päätöksiä, ja sen vuoksi eduskunta päättää ratifioinnista.
Selitysosa hyväksytään
Saamelaiskäräjät hyväksyi äänin 14-4 hallituksen esityksen ILO-sopimuksen ratifioimiseksi 31.10.2014. Saamelaiskäräjät neuvotteli hallituksen esitysluonnoksesta ILO-sopimuksen ratifioimiseksi oikeus- ja maa- ja metsätalousministeriöiden kanssa 28.10.2014 asti. Saamelaiskäräjien neuvottelijointa toimivat silloinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja II varapuheenjohtaja Heikki Paltto.
Ratifiointiasiakirjoihin liitettyyn selitysosa, mikä koskee erityisesti sopimuksen 14. artiklaa. Artikla 14 käsittelee maa- ja vesioikeuksia. Selityksessä sanotaan, että hallitus ei koske saamelaisten kotiseutualueen maa- ja vesialueita koskeviin omistus- ja hallintaoikeuksiin. Hallituksen ja saamelaiskäräjien puheenjohtajiston viimeisissä neuvotteluissa 28.10.2014 selityksen johdantoon lisättiin kuitenkin teksti, jossa Suomen valtio tunnustaa, että saamelaisilla on oma kulttuurinen, oikeudellinen ja historiallinen ymmärryksensä saamelaisten kotiseutualueen rakentumisesta, nautinnosta, alueiden omistusoloista ja hallinnasta. Sen lisäksi 14. artiklan perusteluihin otettiin maininta siitä, että siidajärjestelmä on saamelaisten perinteinen kulttuurinen ja elinkeinollinen instituutio. Professori Martin Scheinin toi esiin jo marraskuussa 2014, että ILO:n valvontaelimet ja tuomioistuimet voivat kumota selitysosan vaikutukset ja että ne eivät ole juridisesti sitovia.
- Sillä ei ole merkitystä Suomen kansainvälisten sitoumusten näkökulmasta, painotti Scheinin LK Ságat -toimitukselle vielä helmikuussa 2015.
Eduskuntakäsittely alkaa
Hallituksen esitys ILO 169 -sopimuksen ratifioimiseksi ja metsähallituslain saamelaispykälien hyväksymiseksi oli 2.12.2014 eduskunnan lähetekeskustelussa.
Eduskunnan valiokunnat julkaisivat lausuntoja helmikuun 2015 lopussa ja maaliskuun alussa ILO-sopimuksen ratifioinnin hallituksen esityksestä.
Maa- ja metsätalous- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnat vastustivat ratifiointiehdotusta, mutta perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen ILO-sopimuksen ratifioimiseksi. Eduskunta hyväksyi perustuslakivaliokunnan mietinnön ILO-sopimuksen ratifioimisesta ensimmäisessä käsittelyssään. Seuraavan päivänä eduskunta hylkäsi saamelaismääritelmän, joka oli osa saamelaiskäräjälain uudistamista koskevaa hallituksen esitystä. Samalla oikeusministeri veti lakiesityksen pois eduskunnasta. Oikeusministeri
Anna-Maja Henriksson päätti kuitenkin viedä ratifiointiesityksen eduskunnan toiseen käsittelyyn. Ennen toista käsittelyä eduskuntatalon ulkopuolella järjestettiin Musta raitio -niminen mielenosoitus ILO 169-sopimuksen ratifioinnin puolesta.
ILO 169 jää pöydälle
Vaalikauden viimeisellä viikolla eduskunnan puhemiehistö päätti kuitenkin jättää ILO 169 -sopimuksen ratifiointiehdotuksen pöydälle. Näin ILO-sopimuksen ratifioimisen mahdollinen edistäminen siirtyi seuraavan hallituksen asiaksi. Syynä tähän on se, että ILO 169 on kansainvälinen sopimus eikä esitys näin rauennut, vaikka vaalikausi loppuihin.
Vaalivoittaja Juha Sipilä (kesk) kokosi keväällä 2015 seuraavan hallituksen, johon kuuluvat Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus. Hallitus ei sisällyttänyt yhtäkään saamelaisasiaa hallitusohjelmaansa. Syystalvella 2015 oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) ilmoitti, että ILO 169 -sopimus on vireillä eduskunnassa vuoden 2016 ajan. Hän on myös tilannut käsittelyn tueksi selvityksen, jossa tehdään kansainvälistä vertailua alkuperäiskansamääritelmästä ja maaoikeuksista.
Loppuvuodesta 2015 eduskuntaan menevästä uudesta metsähallituslakiesityksestä on saamelaispykälät jätetty pois.