Kult­tuu­ri­Ket­tu opastaa mu­seo­kier­rok­sel­la – kai­ken­ikäi­siä eri­tys­ryh­miä in­nos­te­taan kult­tuu­rin ja lii­kun­nan pariin

Sauvosaaren koulun oppilasryhmä pääsi museokierroksen jälkeen piirtämään omia teoksia, jotka jäivät museoon nähtäville.
Sauvosaaren koulun oppilasryhmä pääsi museokierroksen jälkeen piirtämään omia teoksia, jotka jäivät museoon nähtäville.
Kuva: ILMI-hanke

Sauvosaaren koulun oppilasryhmä pääsi ensimmäisenä tutustumaan Kemin taidemuseoon KulttuuriKettu Kuisman opastuksella. Sauvosaaren oppilaille esiteltiin myös uunituore KulttuuriKetun sarjakuva.

KulttuuriKettu Kuisma on nukke, jolle äänen antoi Sauvosaaren oppilaiden museokierroksella Kemin taidemuseon intendentti, vs. museonjohtaja Tanja Kavasvuo.

Kyse on  ILMI-hankkeesta.  Kuten hankkeen, KulttuuriKettu Kuisman tehtävä on tavoittaa kaikenikäiset kemiläiset kehitysvammaiset ja tutustuttaa heidät kulttuuri- ja liikuntapalveluiden pariin.

KulttuuriKettu esittelee eri näyttelyitä ja innostaa tutkimaan taidetta. Jatkossa Kettu voidaan nähdä myös muissa Kemin kulttuuripalveluissa.

Sauvosaaren koululaisrymä tutustui kolmeen teokseen, tutki niiden värejä ja kertoi havaintoja teoksista. Väliin sopi leikkejä ja kierroksen lomassa tutustuttiin myös museon sääntöihin, eli miten museossa käyttäydytään. Lopuksi oppilaat piirsivät omia teoksia, jotka jäivät museoon nähtäville.

– Oppilaat olivat hyvin innostuneita museokierroksesta ja Kettu oli heille tuttu kuvista. Arvasin, että se ei ole oikea, kommentoitiin Kettua, hankkeen vetäjä, teatteritaiteilija Anna-Maria Vänskä sanoo.

KulttuuriKettu on kehitetty erityisesti kemiläisten erityisryhmien tarpeeseen. ILMI-hanke tarttui toiveeseen museokierroksista ja niiden elävöittämisestä. Tähän saumaan syntyi idea Ketusta.

KulttuuriKetun ovat kehittäneet  Tanja Kavasvuo, teatteritaiteilijat Anna-Maria Vänskä ja Heidi Jäärni. Kuvataiteilija Timo Tökkäri piirsi kettuhahmon ja Julia Wallén ompeli toiveiden mukaisen nuken.

– Museo lähettää kierroksille kutsuja, mutta koulut voivat olla itse aktiivisia ja lähettää pyyntöjä. Kettu voi vetää millaisia kierroksia vain. Tavoitteena on, että eritysryhmät pääsevät kerran vuodessa museokierrokselle, Vänskä sanoo.

KulttuuriKettu tutustuttaa erityislapsia kulttuuri- ja liikuntapalveluiden pariin Kemissä. Taidemuseossa KulttuuriKetun puheilla vs. museonjohtaja Tanja Kavasvuo ja teatteritaiteilija Anna-Maria Vänskä.
KulttuuriKettu tutustuttaa erityislapsia kulttuuri- ja liikuntapalveluiden pariin Kemissä. Taidemuseossa KulttuuriKetun puheilla vs. museonjohtaja Tanja Kavasvuo ja teatteritaiteilija Anna-Maria Vänskä.

ILMI on Kemin kaupungin kolmevuotinen projekti, jota toteutetaan osana Niilo Viitalan kemiläisille kehitysvammaisille osoittamien perintövarojen turvin.

Erityislasten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kehittämisessä ovat olleet mukana Kemin museot, kaupunginteatteri, kirjasto, orkesteri, musiikkiopisto, nuorisotoimi, liikuntatoimi ja Kivalo-opisto.

Hankkeen on tähän mennessä kouluttanut opettajia, kehittänyt kehitysvammaisten musiikkitoimintaa, järjestänyt digikoulutusta ja teatterikursseja, perustanut erityislasten liikuntakerhoja sekä kokeillut erityislasten perheiden sirkustoimintaa. Kun hanke päättyy, hyväksi havaitut uudet toimintamuodot jäävät.

Projekti huipentuu tämän vuoden keväällä Kemin kaupunginteatterin kanssa yhteistyössä tehtävään yhteisöteatteriesitykseen Kuvauksia rakkaudesta. Sen ohjaa Anna-Maria Vänskä.

Liikunta vahvistaa kuntoa ja itsetuntoa

ILMI-hankkeessa etsitään erityislapsille myös mieluista liikuntaa, josta tulisi lapselle pysyvä harrastus.

Viime syksystä lähtien fysioterapeutit Jari Poikela ja Fanni Vilmi ovat on vetäneet ryhmiä, joissa kokeillaan eri liikuntalajeja, esimerkiksi kkopainia, kuntosaliharjoittelua tai yleisurheilua.

– Liikunnan harrastamiselle ei ole este, jos lapsella on jokin erityispiirre, Poikela sanoo.

Liikuntaharrastus on kaikille tärkeä ja Poikela suositteleekin rohkeasti kokeilemaan eri liikuntamuotoja.

Liikunnan vaikutus ulottuu fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen olotilaan myönteisesti. Terveydellisten vaikutusten ja hyvän kunnon lisäksi liikunnasta on paljon hyötyä ja iloa.

– Liikunta on keino vahvistaa itsetuntoa ja itseluottamusta. Liikunta on paras keino saada kavereita ja sosiaalisia suhteita. Myös kyky oppia uusia asioita paranee, Poikela sanoo.

Projektin piirissä on kolme ryhmää, jotka ovat koolla keskiviikkoisin Sauvosaaressa, torstaisin Hepolassa ja Kemin keskustassa.

Vilmi ja Poikela etsivät keinoja, joilla liikuntaharrastus jatkuu, kun projekti päättyy. Vaihtoehtona voi olla Kivalo-opiston piiri tai erityislasten harrastusten mahdollisuus liikuntaseuroissa, jolloin harrastuksesta tulee maksullisia.

Viime syksynä oli sirkusryhmä alle kouluikäisille ja heidän perheilleen, mutta se jouduttiin koronan vuoksi ja Lastenkulttuurikeskuksen muuton takia keskeyttämään.