Suomalaista koulutusjärjestelmää ihmetellään ympäri maailmaa muun muassa, kun olen ollut esittelemässä suomalaista musiikinopetusjärjestelmää Fábrica de Cultura de Sapopembassa Sao Paulossa. Brasiliassa laadukas peruskoulutus maksaa helposti 400 euroa kuukaudessa lasta kohden. Soitonopetusta voi ostaa yksityisistä musiikkikouluista tai yksityisesti opettajilta, laadukkain opetus yleensä maksaa eniten. Kuinka on mahdollista, että pienessä Suomessa paras peruskoulu on ilmainen ja laadukkain taiteen koulutus on yleensä julkisen sektorin järjestämä edullisin vaihtoehto?
Brasiliassakin on ymmärretty kulttuurin ja koulutuksen arvo. Valtio on satsannut Fábricas di Cultura- järjestelmään. Nämä ’’Kulttuuritehtaat’’ tarjoavat laadukasta ja ilmaista opetusta capoeiran opiskelusta viulunsoittoon tai kuvataiteisiin. Kurssien ja koulutuksen tarkoitus on saada varattomia lapsia pois slummeista ja antaa heille harrastus, yhteisö sekä päämäärä.
Musiikin vaikutuksista aivotoimintaan ja aivojen kehitykseen on tehty lukuisia tutkimuksia. Suomalainen dosentti ja aivotutkija Minna Huotilainen on kansainvälisen aivotutkimuksen kärkinimiä. Hänen mukaansa musiikkiharrastuksella on myönteinen vaikutus aivojen kehittymiseen, musiikki parantaa keskittymiskykyä ja lisää mielenrauhaa. Hänen mukaansa musiikin harrastamisen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa ja saada harrastuksesta samoja hyötyjä kuin se, joka aloitti nuorena. Huotilaisen mukaan musiikin positiivisista vaikutuksista muistisairaiden hoidoissa on tutkittua näyttöä. Myös työperäinen stressi voi vähentyä kun harrastaa musiikkia, varsinkin jos sen tekee ryhmässä yhdessä toisten kanssa.
Tutkimusten mukaan aivojen mekanismi toimii siten, että musiikki menee suoraan tunteisiin. Yli-innovaatioaktivisti asiantuntija Anssi Tuulenmäki kertoi luennollaan, että ihminen tarvitsee tunne-elämyksiä arkeensa. Jos maanantaista perjantaihin mennään siten, että tunneviisari ei värähdä lainkaan on perjantai-iltana vapauttavaa itkeä yhdessä televisiossa esiintyvien julkkisten kanssa.
Kulttuuri tuo hyvinvointia arkeen. Musiikin harrastamisella on vahva syrjäytymistä ehkäisevä ja hyvinvointia lisäävä vaikutus. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,5 miljoonaa euroa. Länsi-Pohjan musiikkiopistossa opiskelee yli tuhat oppilasta. Kemin kaupunginorkesterin ja Meri-Lapin jousikvartetin konserteissa on käynyt viime vuonna noin 10 000 kuulijaa. Tämä kertoo omaa viestiään musiikin ja ylipäätään kulttuurin merkityksestä alueella ja alueelle.
Laadukas julkinen koulutus luo hyvinvointia meille kaikille. Suomen koulutusjärjestelmää ei mielestäni sovi ajaa alas. Se, että julkinen koulutus on kansainvälisesti huippuluokkaa, on monissa maissa suuren ihmettelyn kohde sekä erittäin merkittävä valtti kansainvälisessä kilpailussa. Satavuotiasta Suomea voi hyvillä mielin onnitella, jossain olemme onnistuneet. Suomi kykenee tarjoamaan laadukasta koulutusta ja kulttuuria kaikille lapsille ja nuorille.
Mielestäni jokaisen yhteisön tai organisaation arvo mitataan sillä, kuinka se kohtelee sen hetkistä heikoimpaansa. Miten Suomessa huomioidaan meidät aikuiset? Miten pärjäävät pienyrittäjät, isojen virastojen kanssa asioivat tai suuryrityksille reklamoivat pienet ihmiset?