Lapin Kullankaivajain Liitto esitteli perjantaina Lapin 150 vuoden kultahistorian ajan kunniaksi kultahippuja, joista arvokkain ja suurin on 393 gramman hippu.
Evert Kiviniemen vuonna 1935 Luttojoelta löytämä hippu kuuluu monialayritys Wihurin pääomistajan Antti Aarnio-Wihurin kokoelmaan.
Aarnio-Wihuri kertoo menneensä Lemmenjoelle kalaan vuonna 1957, minkä jälkeen hän innostui ostamaan ja keräilemään hippuja.
– Olen itsekin huuhtonut. Painavin hippu on kokonaista 3,2 grammaa, Aarnio-Wihuri naurahtaa.
Aarnio-Wihurin kokoelmaan kuuluu hieman yli 100 hippua. 90 prosenttia niistä on peräisin Lemmenjoelta.
Keräilyesineenä kullan hinta saattaa nousta moninkertaiseksi maailmanmarkkinahintahintaan verrattuna.
– Parhaimmillaan niistä maksetaan kaksitoista kertaa enemmän kuin kullan maailmanmarkkinahinta on, kertoo kullankaivaja Kari Merenluoto.
Kullan maailmanmarkkinahinta oli perjantaina noin 42 dollaria grammalta. Luttojoen hipun arvo on siten maailmanmarkkinahinnalla 16 500 dollaria – ja siihen päälle tulee keräilyesineen tuoma lisäarvo.
Lemmenjoen kohtalo huolettaa
Tällä hetkellä Lapin kullankaivajia huolettaa konekaivuun loppuminen Lemmenjoella vuonna 2020. Lapin Kullankaivajain Liittoa edustava Antti Peronius arvioi, että tuotanto Lemmenjoella romahtaa murto-osaan.
Lapiolla saa kaivaa Lemmenjoella vuoden 2020 jälkeenkin. Koneellinen kullankaivuu jatkuu muilla alueilla. Ammattilaiset kaivavat koneilla, lapiot ovat harrastelijoita varten.
Lapista löytyneet suurimmat kultahiput
1. Luttojoki 393 g (1935)
2. Hangasoja 385 g (1910)
3. Miesijoki 283 g (2004)
4. Miesijoki 251 g (1998)
5. Ruutuäytsi 228 g (2017)
6. Sotajoki 192 g (2008)
7. Tankavaara 186 g (1950)
8. Kaarreoja 167 g (2017)