Kultaa lähtee kier­toon entistä enemmän

Haaparantalainen Kirsti Martikainen odottelee Jalonom Oy:n aulassa viitisen minuuttia, kun Haaparannan toimipisteen toimistopäällikkö Leila Porko arvioi Martikaisen tuomien hopeaesineiden arvon.

Hinta on heti kohdallaan.

–Korut ovat lojuneet jo pitkään laatikon pohjalla enkä ollut edes varma, ovatko ne kaikki hopeaa. Tämä on helppo tapa tehdä kauppaa, sillä pääsin liki kaikista koruista yhtä aikaa eroon. Ei minulla ollut minkäänlaisia odotuksia hinnan suhteen, kauppaan tyytyväinen ollut Kirsti Martikainen kertoi.

Kaupankäyntiä sivusta seurasi myös Espoosta Haaparannalle tullut yhtiön toimitusjohtaja Kimmo Korkiakoski.

–Olipa miellyttävä kuulla hopeakoruja myyneen asiakkaan mielipiteitä kaupasta. Keräämme ostajiltamme hopea- ja kultaesineet talteen ja lähetämme ne Etelä-Saksassa olevalle rikastamolle, Korkiakoski kertoo arvometallien kierrättämisestä.

Kierrätettävän kullan osuus on noususuunnassa. Kierrätys on myös ekoteko.

–Kierrätettävän kullan osuus on noin 26 prosenttia. Sitä saadaan lähinnä vanhoista koruista ja elektroniikkaromusta. Jos kullan hinta nousee prosentilla, se tuo rikastamoille lisää raaka-ainetta 0,6 prosenttia, Korkiakoski tietää kertoa

Jalonom Oy ostaa myös Lapista kaivettua kultaa.

–Ostamme harrastajakaivajilta kultahiekkaa. Isommat kultahiput menevät muille markkinoille.

Kullan hinta määräytyy maailmanmarkkinoiden mukaan eli se vaihtelee päivittäin. Puhdas kultakilo maksaa yli 35 000 euroa. Hopeaharkon saa reilulla 600 eurolla, joten jalometallien hintaero on huikea.

–Kulta on säilyttänyt arvonsa ja se ollut hyvä sijoitus. Eräs asiakkaamme myi vuokralla olleen osakkeensa ja osti meidän kauttamme neljä kiloa kultaa. Asiakas kertoi, että kullasta on helpompi huolehtia kuin vuokratusta osakkeesta, Korkiakoski kertoo.

Kirsti Martikainen oli Jalonomin tyypillinen asiakas.

–Asiakkaat myyvät meille usein pöytähopeita, hopeakoruja, kihlasormuksia ja kaulaketjuja. He ovat olleet pääosin tyytyväisiä ostotarjoukseemme. Selvitämme korujen karaattipitoisuudet ja punnitsemme ne ennen tarjousta. Osa ihmisistä käy meillä arvioittamassa korunsa ja myy ne ehkä myöhemmässä vaiheessa. Teemme myös hopea- ja kultakolikoilla kauppaa Leila Porko selvittää kaupankäyntiä.

Suomalaisten ja ruotsalaisten kultakorujen pitoisuuksissa on eroa.

–Suomessa valmistetut korut ovat yleensä 14 karaatin kultaa ja Ruotsissa karaattipitoisuus on 18. Karaattipitoisuudet selviävät kannettavalla röntgenanalysaattorilla tai vanhalla happotestillä. Ilmeisesti Ruotsi on tuon karaattimäärän verran Suomen rikkaampi maa, Korkiakoski naurahtaa.

Puhdas kulta on 24 karaatin kultaa.

–Olen kerran ostanut 24 karaatin kultaa olevan sormuksen. Se oli olemukseltaan pehmeä. Muilla jalometalleilla saadaan kultakorun ominaisuuksia parannettua.

Haaparannalla tehty röntgenalalyysi kertoi, että tuiki tavallisessa vihkisormuksessa oli seitsemää eri metallia.

100 grammaa puhdasta kultaa maksaa noin 3 500 euroa.

Kuva: Pekka Aho

Jalonomin toimipisteen perustaminen Haaparannalle on ollut toimitusjohtaja Kimmo Korkiakosken mukaan onnistunut veto.

–Perheyrityksemme toimii sekä Ruotsissa että Suomessa, joten tarvitsimme toimiston ja asiakaspalvelupisteen myös Ruotsiin. Ikea on myös hyvä houkutin, joka tuo meillekin asiakkaita Pohjois-Suomesta ja -Ruotsista.

Eniten kauppaa Jalonom Oy tekee pop up -yrityksiensä kautta. Vilkkaimpina vuosina Jalonomilla on ollut palveluksessaan 50 työntekijää, joista suurin osa on ostajia.

–Me tuomme palvelun ihmisten lähelle. Vaikka meillä on Haaparannalla toimisto, arvometallien ostaja käy esimerkiksi Kemissä. Menemme lähikauppaan tekemään omaa työtämme tai jos se ei ole mahdollista, tuomme bussimme kauppapaikalle. Meillä on sovittuna 567 ostopaikkaa, Kimmo Korkiakoski selvittää.