Annan Rovaniemen Palloseuran päävalmentajalle Toni Koskelalle kauden päättöarvosanaksi täyden kympin. Nuori valmentaja teki Veikkausliigan debyyttikaudellaan erinomaista työtä.
Tärkeimmät perustelut arvosanalle voi katsoa sarjataulukosta: RoPSin seurahistorian toinen hopeamitali on upea saavutus. Koskela on Veikkausliigan paras valmentaja ja hänet on suorastaan pakko valita vuoden valmentajaksi Captain’s Ball -gaalassa perjantaina.
Koskela teki tarkkaa työtä läpi koko kauden. Koskelan RoPS on kurinalainen joukkue, joka pystyi lähes koko sesongin ajan pitämään kiinni pelitavastaan. RoPS pystyi kääntämään tasaisia otteluita voitokseen lukuisia kertoja ottelun loppuhetkillä. Marginaalit olivat lopulta hyvin pieniä – RoPS otti 18 voittoa, joista 11 yhdellä maalilla!
Loppukausi Leo Väisäsen lähdettyä oli vaikea, sillä topparin rooli RoPSin pelitavassa oli poikkeuksellisen suuri. Edes Koskela ei täysin pystynyt korjaamaan Väisäsen kokoista aukkoa, mutta päävalmentaja esikuntineen pystyi pitämään pelin pääosin kasassa muutamia todella vaikeita hetkiä lukuun ottamatta.
Etenkin lopulta hopean varmistaneessa VPS-ottelussa Vaasassa RoPS oli ajoittain sekasortoisessa tilassa. Hyvä joukkue kuitenkin ansaitsee joskus myös onnea. RoPS ratkaisi hopean ottamalla kauden päätteeksi kolmen voiton putken, joista etenkin vielä panokselliset TPS- ja VPS-ottelut olivat selviytymistaistelua hankalassa pelaajatilanteessa.
Olen jo eri yhteyksissä moneen otteeseen perkannut Koskelan pedanttia valmennustapaa ja hänen futisfilosofiaansa. Niihin ei liene ole syytä enää sen tarkemmin palata. Työ on ollut timanttista ja niin on ollut lopputuloskin.
Palloseuran saalistamat 62 pistettä ovat nykymuotoisen 33 kierroksen Veikkausliigan korkeimmat hopeamitalijoukkueen tienaamat pisteet – tämäkin asettaa RoPSin suorituksen sille kuuluvaan arvoonsa.
Koskela puristi materiaalistaan irti maksimitehot ottelusta toiseen. RoPSin pelaajabudjetti päättyneellä sesongilla oli 448 000 euroa – koko sarjan kolmanneksi pienin! Jos vertaillaan seurojen kauden alla ilmoittamia pelaajabudjetteja ja lasketaan ”pisteen hintaa” nousee RoPS ylivoimaiseksi mestariksi.
Toki moni seura todennäköisesti singutti kauden aikana budjettiaan ennakkoon arvioidusta, mutta RoPS pysyi varmasti arvioissaan parhaasta päästä. Tällainen leikkimielinen vertailu on mielenkiintoista – ja nostaa entisestään RoPSin suorituksen arvoa.
SJK:n suoritus on tälläkin mittarilla käsittämättömän surkea. Tämä vertailu myös nostaa esille valmennuksen arvon. Honka oli lopulta neljäs ja Ilves viides. Mielestäni juuri nämä ryhmät, Vesa Vasaran Honka ja Jarkko Wissin Ilves olivat RoPSin jälkeen parhaiten valmennettuja joukkueita.
Toni Koskelalla on edessään ensi kauden joukkueen rakentaminen. Hyviä runkoaihioita on jo kasassa. Toisesta kaudesta tulee väistämättä haastava. Enää Koskela ja RoPS eivät pääse yllättämään.
Intohimoisesti itseään kehittävä Koskela kehittyy koko ajan. Todennäköisesti hän ohjastaa jälleen pelaajamateriaaliltaan jopa hieman vahvistuneen Napapiin Sankarit -ryhmän kärkitaistoon. Mitalin uusimista ei silti missään nimessä voi pitää helppona temppuna. Marginaalit ovat todella pienet, ja mitalikamppailuun valmiita joukkueita on monta. Joka tapauksessa modernin futiksen apostoli Koskela johdattaa ryhmänsä europelivuoteen entistäkin vahvempana.
Lopuksi vielä erityiskiitokset RoPSin puheenjohtaja Risto Nivalle. Niva toivoi Koskelan hakevan RoPSin päävalmentajan tehtävää. Ei hakenut. Niva otti rohkeasti puhelimen kouraansa, soitti Koskelalle ja pyysi miestä töihin. Loppu on RoPS-historiaa!
Pisteen hinta pelaajabudjettiin verrattuna
1. RoPS 448 000 euroa 62 p. = 7 225 euroa/piste.
2. FC Honka 9 172 euroa
3. Ilves 10 612 euroa
4. TPS ja KuPS 12 069 euroa
6. FC Lahti 12 125 euroa
7. VPS 14 634 euroa
8. IFK Mariehamn 17 360 euroa
9. PS Kemi 17 583 euroa
10. HJK 19 231 euroa
11. Inter 20 000 euroa
12. SJK 30 625 euroa