Veikkausliigan loppusuora aukeaa, ja Rovaniemen Palloseuralla on jäljellä kuusi ottelua.
Ennen maaottelutauon jälkeistä kierrosta, jossa RoPS kohtasi ”Jänkhäderbyssä” PS Kemin, Palloseura oli sarjataulukossa toisena kahdeksan pinnaa kolmantena kyttäävää KuPSia edellä. Kärki-HJK oli ottelun vähemmän pelanneena seitsemän pinnaa edellä.
RoPSin kausi on ollut sensaatiomaisen upea. Vaikka sitä kuuluisaa karhua ei saa nylkeä ennen sen kellistämistä, alkaa mitali napapiirillä näyttää erittäin todennäköiseltä. Päävalmentaja Toni Koskela on luonut ”Napapiirin sankareille” niin vahvan pelillisen identiteetin ja kurinalaisen sapluunan, ettei romahdus loppukauden aikana näytä mitenkään todennäköiseltä.
Pieni uhkakuva on luonnollisesti Leo Väisäsen myynti Hollantiin. Nuorukainen nousi tällä kaudella Veikkausliigan keskuspuolustajien eliittiin ja hänen roolinsa etenkin pelin avaamisessa oli aivan keskeinen.
Koskela pystyy kuitenkin keksimään uusia keinoja. Pitkillä avaaminen lisääntynee jonkin verran, ja alhaalta lähdettäessä kansainvälisen tason Taye Taiwo nostaa peliä laidan kautta. Toki toppariosastolle jäi nyt vain Juuso Hämäläinen ja Jems Geffrard. Tarvittaessa onneksi Taiwo pelaa erinomaisesti myös keskuspuolustajana. Särkymävaraa on toki vähän.
Väisäsen myyminen kesken kiihkeän mitali- ja europaikkataistelun on herättänyt myös arvostelua RoPSin kannattajissa. Myytiinkö rahakas europelirundi liian halvalla? Varmasti tämäkin skenaario RoPSin seurajohdon mielissä kävi – mutta oliko muita vaihtoehtoja?
RoPS on profiloitunut seuraksi, josta nuoret talentit ponnistavat eteenpäin ulkomaille. Jos ja kun Väisänen olisi julkisesti tehnyt tiettäväksi, ettei RoPS suostunut häntä myymään, seuran vetovoima nuorten kykyjen parissa olisi laskenut välittömästi. Lisäksi RoPS sai Väisäsestä kuitenkin siirtokorvauksen, kun kauden jälkeen hän olisi vaihtanut maisemaa ilmaiseksi.
RoPS teki oikean ratkaisun – etenkin kun pidämme mielessämme sen, että RoPSia valmentaa tällä hetkellä Veikkausliigan paras päävalmentaja. Koskela on jo moneen kertaan tällä kaudelle joutunut keksimään keinot, joilla hän pitää pelin kasassa, vaikka joukkue elää. Sen pedantti ja analyyttinen juristi tekee nytkin.
Mestaruuskaan ei ole vielä täysin poissa laskuista. HJK horjui hetken europelien jälkeen ja jäi tasuriin kotonaan PS Kemin kanssa. Sen jälkeen Klubi on suorittanut varmasti, mutta kompurointiin sillä ei ole varaa.
RoPS kohtaa vielä HJK:n, ja jos napapiiriläiset voittavat tuon ottelun, ja esimerkiksi vielä mitalituoksinassa oleva Honka kaataa Klubin, aukeaa RoPSille vielä latu mestaruustaistoon. Mestaruus vaatisi kuitenkin Mika ”Bana” Lehkosuon ryhmän täydellistä sulamista, ja Palloseuralta maagista voittoputkea, joten tuskin kannua Rovaniemellä kuitenkaan viimeisen pelin jälkeen nostellaan.
Pieniä vaikeuksia RoPSin eteen voi tulla, mutta kauden päätteeksi Keskuskentällä juhlittaneen hopeamitaleita – vasta toista kertaa seuran historiassa. Tuo saavutus olisi upea ja lähtökohtiin nähden sensaatiomainen.
Samalla 2010-luku nousisi RoPSin seurahistorian menestyksekkäimmäksi vuosikymmeneksi, ohi muistojen kultaamaan 1980-luvun. Saavutus olisi uskomaton, etenkin kun vuodesta nolla eli 2011 vedonlyöntivilpistä on niin vähän aikaa. Vielä ei ole kuitenkaan ole juhlan aika, kuusi peliä on vielä pelaamatta.