Kullan kiilto kou­kut­taa - Pia Turusen suvussa on kul­lan­huuh­don­nan maail­man­mes­ta­rei­ta kol­mes­sa pol­ves­sa

Maija Keränen, Lilli, Pia ja Nelli Turunen, Veikko Keränen ja Jarkko Turunen lähtevät usein kullanhuuhdontakilpailuihin koko perheen voimin. Vaikka perheestä löytyykin kilpailuhenkisyyttä, kaikille tärkeää kilpailuissa on myös tuttujen näkeminen ja hyvä yhteishenki.
Maija Keränen, Lilli, Pia ja Nelli Turunen, Veikko Keränen ja Jarkko Turunen lähtevät usein kullanhuuhdontakilpailuihin koko perheen voimin. Vaikka perheestä löytyykin kilpailuhenkisyyttä, kaikille tärkeää kilpailuissa on myös tuttujen näkeminen ja hyvä yhteishenki.
Kuva: Suvi Pirinen

Elokuun toisella viikolla Tankavaarassa järjestetyistä kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailuista tuli menestystä Meri-Lappiin, kun torniolainen Pia Turunen voitti naisten sarjan jo neljättä kertaa. Voiton ansiosta hän on nyt maailmanlaajuisesti ensimmäinen nelinkertainen maailmanmestari naisten sarjassa.

Voi sanoa, että Turunen on kasvanut lajiin kiinni, sillä aloittaessaan harrastuksen vanhempiensa kanssa hän oli vasta 10-vuotias. Turusen omat tyttäret Nelli Turunen, 9, ja Lilli Turunen, 6, ovat aloittaneet vaskauksen vielä äitiäänkin nuorempina, sillä molemmat ovat olleet alle kahden vuoden ikäisiä, kun heidät on nostettu ensimmäistä kertaa altaaseen. Kullanhuuhdontakisoihin lähdetäänkin yleensä koko perheen voimin.

– Tuolla kilpailuissa henki on tosi rentoa ja lapsilähtöistä, sinne mahtuu kyllä lapsiperheet hyvin mukaan, ja mielellään mukaan toivottaisiin lisääkin lapsiperheitä. Tytöt aina odottavat kesäaikaa, kun haluavat sinne kavereita katsomaan, Turunen kertoo.

Videolla Nelli ja Lilli pääsevät äiti Pian opastuksella vaskaamaan ja lopuksi ammattilaiset näyttävät mallia.

Menestys tuntuu kulkevan suvussa, sillä perheessä on maailmanmestareita jo kolmessa polvessa. Pia Turusen isä Veikko Keränen on viisinkertainen maailmanmestari ja yhdeksänkertainen suomenmestari. Puolisolla Maija Keräsellä on kaksi suomenmestaruutta ja hopeamitali maailmanmestaruuskilpailuista.

Pia Turusen vanhempi tytär Nelli Turunen voitti lasten maailmanmestaruuden viisivuotiaana, ja tänä vuonna hän nappasi lasten hopeaa suomenmestaruuskilpailuista. Myös Pia Turusen mies Jarkko Turunen on puolisonsa mukana innostunut lajista, ja häneltäkin löytyy jo yksi miesten suomenmestaruus sekä toinen suomenmestaruus perinnevaskoolisarjassa. Lisäksi perheestä löytyy vino pino palkintoja joukkuekilpailuista SM ja MM -tasoilta erilaisilla kokoonpanoilla, eikä kukaan enää muista kaikkien himmeämpien mitalien määrää.

Pia Turusen tyttäret Lilli ja Nelli Turunen harjoittelevat ahkerasti isovanhempien pihassa olevalla harjoitusaltaalla saadakseen rutiinia kilpailuja varten. Aikuisilla alkaa perustaito olla jo niin hyvin hallussa, että harjoittelu hoituu lähinnä kilpailutilanteessa.
Pia Turusen tyttäret Lilli ja Nelli Turunen harjoittelevat ahkerasti isovanhempien pihassa olevalla harjoitusaltaalla saadakseen rutiinia kilpailuja varten. Aikuisilla alkaa perustaito olla jo niin hyvin hallussa, että harjoittelu hoituu lähinnä kilpailutilanteessa.
Kuva: Suvi Pirinen

Pia Turunen innostui lajista kulkiessaan lapsena vanhempiensa mukana kilpailuissa.

– Aina odotettiin viikonloppuja, kun pääsi perheen kanssa reissuun. Siellä oli aina jotain jännittävää odotettavaa, että pääseekö läpi alkueristä ja sitten finaaleista. Se kullan kiilto aiheuttaa sellaisen muistijäljen, että kun sitä lapsena kerran kokeilee, niin lajin pariin palaa helposti vuosienkin päästä, Turunen sanoo.

Veikko Keränen ei ollut 90-luvun puolivälissä aloittaessaan tyytyväinen peltivaskoolien tehokkuuteen kilpailuissa ja alkoi kehittää parempia. Hän on alusta asti valmistanut itse perheen vaskoolit, ja tuotekehitystyön myötä innostus kilpailuun on kasvanut. Keränen muistelee, kuinka Pia-tytär oppi nopeasti tekniikan uudentyyppisellä vaskoolilla.

– Itselläni kesti oppia, koska olin vähän liian innokas, enkä tarpeeksi huolellinen. Tytär moitti minua, että pitää noudattaa niitä ohjeita mitä itse antaa. Siinä minäkin havahduin, ja sitten -96 voitin ensimmäisen suomenmestaruuden.

Vuosien saatossa niin laji kuin välineetkin ovat kehittyneet, ja kilpailuista on tullut nopeatempoisempia. Turusen maailmanmestaruusaika tänä vuonna oli yksi minuutti 10 sekunttia.

– Siinä mennään pienellä riskin rajalla ja pitää miettiä, minkälaisen pyörityksen se hiekka kestää ja minkälainen hippu on kyseessä, että miten helposti se menee hukkaan. Kisoissa menestyminen ei ole pelkästään kiinni vaskoolista tai ihmisestä tai pelkästä hiekasta, vaan niistä kaikista. Kyllä siinä pitää kaiken mennä nappiin siinä vaiheessa, kun siellä altaassa finaalissa ollaan.

Pia Turusta kiehtoo kullanhuuhdonnassa itsensä kehittäminen ja kilpailureissujen tunnelma.
Pia Turusta kiehtoo kullanhuuhdonnassa itsensä kehittäminen ja kilpailureissujen tunnelma.
Kuva: Suvi Pirinen

Pia Turunen ja Veikko Keränen uskovat, että yhtenä syynä perheen hyvälle menestykselle on käsityöläistausta, joka on ”sukuvika”, kuten Keränen asian ilmaisee. Pia Turunen on käsityönopettaja, ja Veikko Keränen puuseppä.

– Sellainen käsityöläisen jatkuva itsensä kehittäminen, tarkkuus ja halu viimeistellä niin hyvin kuin vain pystyy, tulee esiin tässäkin lajissa. Kilpailusuoritus koostuu pohjatyöstä, eli harjoittelusta ja siitä välineestä, minkä pitää olla hiottu, että taito voi tulla parhaiten esiin.

Käsityöläisyyteen kuuluu myös tuntea materiaali, jonka kanssa työskentelee.

– Materiaali aina vaihtuu, sora vaihtuu, hiput käyttäytyvät eri lailla, materiaalintuntemus on myös sitä käsityöläisyyttä, Turunen sanoo.

Mitaleja on perheelle kertynyt yksi jos toinenkin.
Mitaleja on perheelle kertynyt yksi jos toinenkin.
Kuva: Suvi Pirinen

Vaikka menestystä onkin tullut Pia Turuselle se ei kuitenkaan ole tärkein asia.

– Se on se reissuun pääseminen, ja että pystyy kilpailemaan itsensä kanssa, että pystyykö keskittymään, ja pitämään päänsä koossa niin pitkään, että se kantaa sinne mitalisijoille.

Turunen kannustaa kaikkia lajista vähänkään kiinnostuneita kokeilemaan rohkeasti kullanhuuhdontaa.

– Tankavaarassa on ympäri vuoden tapahtumaa, siellä pääsee kokeilemaan, opastusta ja tietoa saa varmasti.

Tästä on kyse

Kullanhuuhdontakilpailut

Kullanhuuhdontakilpailujen voittaja on se, joka löytää piilotetut kultahiput nopeimmin.

Jokainen kilpailija saa ämpärillisen hiekkaa, johon tuomaristo on piilottanut 5-12 kultajyvästä halkaisijaltaan 1 mm..

Kilpailija huuhtoo vaskoolinsa ja altaassa olevan veden avulla hiekka-annokseen piilotetut hiput mahdollisimman nopeasti esiin.

Yhden hipun hukkaamisesta saa kolme minuuttia aikasakkoa.

Kilpailija saa käyttää omaa vaskooliaan, joka saa olla halkaisijaltaan enintään 50 cm ja korkeudeltaan enintään 15 cm.

Mestaruuskilpailuissa on viralliset sarjat miehille, naisille, alle 16 vuotiaille ja veteraaneille. Lisäksi on joukkuekilpailut kahden, kolmen, ja viiden hengen joukkueille sekä perinnevaskoolisarja.

Kilpailutoiminta on lähtenyt Suomesta. Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut olivat Tankavaarassa 1977.

1980-luvulla kilpailut alkoivat kiertää maailmaa. Vaskaajia tulee parista kymmenestä maasta, mutta suomalaisia näkee kilpailuissa edelleen eniten.

Suomessa on noin 10 kilpailut vuodessa, suomenmestaruuskilpailut järjestetään joka vuosi Tankavaarassa.

Maailmanmestaruuskilpailujen sijainti vaihtuu ympäri maapalloa WGA:in jäsenmaissa (World Goldpanning Association)

Ilmoita asiavirheestä