Kukkolankosken osakaskunnan koski-isäntä Risto Leinonen tuli väylälle "töihin" aamusella kello 5.30. Lippoamisen välillä mies pitää laavulla kahvitauon aivan samoin kuin normaalityössä. Leinosen paikan renkulla ottaa Kari Hannu.
– Nyt Karilla on lipossa yhtä aikaa kaksi siikaa. Sieltä on nousemassa parvi kutemaan, koski-isäntä sanoo kahvikuppi huulillaan.
Siika nousi Kukkolankoskelle tänä kesänä myöhään. Siihen oli kaksi selkeää syytä: Tornionjoessa oli vähän vettä ja se oli liian lämmintä siian nousua ajatellen.
– Aloimme lippoamaan siikaa osakastaloille 10. elokuuta. Siika tuli koskeen muutama päivä aiemmin. Ensimmäisinä viikkoina siikaa tuli lipolla noin tuhat kappaletta päivässä. Se on hyvä määrä. Syyskuussa siian nousu hieman hiipuu, joten päivästä riippuen saamme jaettavaksi 200-400 siikaa vuorokaudessa, Leinonen kertoo.
Näyttää siikaa uivan lippoon myös Ruotsin puolella. Lipossa välkkyy hopeakylkisiä kaloja usealla eri nostolla.
Siian saalismäärä hiipuu, kun aurinko alkaa porottaa nousuväylille.
– Lippoamisessa pätee sama perussääntö kuin muussakin kalastuksessa. Hienolla ilmalla kalansaalis jää usein heikoksi. Siian lippoamisessa paras sää on pilvinen eikä haittaa, vaikka vähän taivaalta tulisi vettä. Valoisalla ilmalla siika näkee lipon liinan ja se väistää sitä. Minun lipossa liina on mahdollisimman ohut. Jos lippoon ui kossi (nuori lohi), niin se menee liinasta läpi, Risto Leinonen sanoo.
Lippoajat saavat palkaksi työstään tietenkin siikoja. Useita vuosikymmeniä liponnut Risto Leinonen muistelee kaiholla 1980-lukua, jolloin kaikki palkkakalat painoivat yli kilon.
– Silloin siian keskipaino oli noin puoli kiloa. Viimeisinä kesinä se on ollut enää 350 grammaa. Tutkijat arvioivat, että nopeakasvuinen siika pyydetään merellä verkoilla. Verkkosilmäkokoa on muutettu pariinkin otteeseen. Kukkolankoskesta on noussut 250-grammaisia siikoja, jotka ovat olleet täysin sukukypsiä, Leinonen sanoo.
Tornionjokeen nouseva vaellussiika kutee lokakuussa. Osa kutee Kukkolankosken alapuolella ja osa nousee Ylitorniolle saakka. Siianpoikaset laskeutuvat jokea alas seuraavana kesänä ennen juhannusta.
– Siikakantaa on tuettu monin paikoin voimakkain istutuksin. Tornionjoen vaellussiian poikastuotanto on todettu olevan kohtuullisella tasolla. Poikastuotannosta on tulossa lähiaikoina lisädokumenttia.
Ensi lauantaina Kukkolankosken kyläyhdistys pitää kosken partaalla siikamarkkinat. Siikaa on tarjolla monessa eri muodossa. Varrassiiat paistuvat Kukkolankosken kodassa avotulella.
Siikamarkkinoille on tulossa myös kansainvälisiä vieraita, sillä Peräpohjolan opistolle kokoontuu 7.9. ammatti- ja perinnekalastajia ympäri maailmaa keskustelemaan kalastuksen tulevaisuudesta.
Siian lippoaminen päättyy Kukkolankoskella 14.9. Jo tätä päivää ennen nahkiaismerroille aletaan hakea pyyntipaikkoja.
– Vesi on nahkiaispyyntiä ajatellen melko matalalla. Isäni mielestä paras saalis tulee nousevan kuun aikaan.
Nahkiaisen pyynti päättyy lumien tulon myötä. Tällöin myös Kukkolankoskella touhu hiljenee, mutta ei lakkaa kokonaan.
– Talvella pyydetään merroilla matikoita. Tämä pyyntitapa on hiipunut. Viime talvena koskella oli ainoastaan yksi mateenpyytäjä, koski-isäntä Risto Leinonen sanoo.