Kuk­ko­lan ka­las­tus­kult­tuu­ri Unescon lis­toil­le?

Kukkolankoskella tapahtuva lippoaminen on yksi vanhimmista perinnekalastusmuodoista. Panu Forsman kävi viime kesänä pyytämässä siikaa.
Kukkolankoskella tapahtuva lippoaminen on yksi vanhimmista perinnekalastusmuodoista. Panu Forsman kävi viime kesänä pyytämässä siikaa.
Kuva: Tuulikki Kourilehto

Rajaton kulttuuriperintö ja Unesco-symposiumin tavoitteena on luoda valmiuksia kulttuuriperinnön vaalijoille ja sidosryhmille päättää Tornionjoen perinteisen koskikalastuskulttuurin mahdollisesta hakemisesta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon lähitulevaisuudessa. Samalla jaetaan tietoa Unescon kulttuuriperinnön suojelusta ja luetteloista. Tilaisuudessa on puhujia Suomesta, Ruotsista ja Belgiasta.

Rajaton kulttuuriperintö ja Unesco-symposium pidetään Aineen taidemuseon tiloissa 26.11.

Suomi hyväksyi Unescon kansainvälisen sopimuksen elävän kulttuuriperinnön vaalimisesta vuonna 2013 ja Ruotsi vuonna 2011. Tornionjoen perinteinen koskikalastuskulttuuri (Kukkolankosken lippous) on yksi vanhimmista perinnekalastusmuodoista. Sillä on vuosisataiset perinteet.

Se on hyväksytty sekä Suomen (2017) että Ruotsin (2018) kansallisiin elävän kulttuuriperinnön luetteloihin, joka on jo sinällään merkittävä tunnustus kulttuuriperinteen harjoittajille. Se on lisännyt merkittävästi Kukkolankosken näkyvyyttä ja vetovoimaa.

Tunnustus on vain yksi edellytys seuraavalle mahdolliselle askeleelle hakea koskikalastusta ja lippousta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Mahdollisella pääsyllä Unescon luetteloon olisi iso merkitys koko Tornionlaaksolle.

Tilaisuuden järjestävät ProSiika, Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio, Region Norrbotten, Haaparanta ja Tornio.