Vilkas joukko 9—13-vuotiaita lapsia ja nuoria sekä jokunen vanhempikin on kokoontunut Pulmaario-kerhoon. Ohjelmointiin ja matematiikkaan erikoistunut tiedekerho kokoontuu pääkirjastolla keskiviikkoiltaisin kaikkiaan viisi kertaa. Kerhon 16 paikkaa täyttyivät nopeasti ja jonoonkin jäi toinen mokoma. Keväälle onkin suunnitteilla jo toinen kerhoryhmä.
”Pulmaario on Helsingin yliopiston matematiikan laitoksen LUMA-keskuksessa kehitetty kerhokonsepti, joka toteutetaan nyt meillä Rovaniemellä. Jokaisella kokoontumiskerralla on ainakin matemaattinen tehtävä ja ohjelmointiosio graafisessa Scratch -ympäristössä.
Kun ennen vanhaan ohjelmoinnin opiskelu aloitettiin yksinkertaisia käskyjä kirjoittamalla, nykyään lähestymistapa on päinvastainen: jo ensimmäisellä kerralla näytetään pieni peli, jonka ummikkokin pystyy rakentamaan yksinkertaisten ohjeiden avulla.”
”Kerhon tavoitteena on innostaa, kannustaa ja motivoida lapsia ja nuoria luonnontieteellis-matemaattisten (LUMA) aineiden äärelle. Oppimissaavutusten mittauksissa suomalaiset nuoret pärjäävät vielä melko hyvin LUMA-aineissa, mutta kiinnostus on OEDC-maiden alhaisinta.
Lapsethan ovat luonnostaan kiinnostuneita esimerkiksi luonnonilmöistä. Tähän ei ehkä olla osattu vastata opetuksessa.”
”Pidimme viime kesänä ensimmäisen kerhon testimielessä Ounasrinteen koululla. Lapset tekivät tehtäviä innoissaan ja osa jatkoi vielä kotonakin. Kevään kerho täyttyi nopeasti ja varasijoille jäi väkeä toisen ryhmän verran. Toiveeni onkin, että saisimme myöhemmin keväällä pidettyä vielä toisen kerhon.
Tarkoitus on levittää Pulmaariot myös muualle Lappiin. Kerhoon saa valmiin materiaalin, joten periaatteessa vetäjänä voi toimia vaikka kirjaston henkilökunta ilman aiempaa koodaustaustaa. Tarvittaessa voimme antaa tukea vaikka Skypen kautta.”
”Ohjelmointiguru Linda Liukkaan sanoin lapsella on oikeus tietää, mitä tietokoneella voi tehdä ja rakentaa. Ohjelmoinnin opettaminen saa ymmärtämään, että tietokoneen käyttö on aivan erilaista, kun sen käyttötapoja voi suunnitella itse, eikä vain käyttää valmiita ohjelmia.
Yhteiskuntamme tietoteknistyy ja digitalisoituu jatkuvasti, joten emme vielä tiedä, missä kaikkialla ohjelmointia tulevaisuudessa käytetään. Jo nyt se on läsnä erilaisissa laitteissa ja ympäristöissä televisioista lentokoneisiin."
"Kaikista ei tarvitse tulla koodareita, mutta on yleissivistystä ymmärtää, mistä on kyse. Jollekin riittää se, joku toinen saattaa innostua ohjelmoinnista ammatiksi saakka.”
”Se on asioiden rakentamista ja luomista tietotekniikan avulla. Skaala ulottuu yksinkertaisesta käskystä aina tekoälyyn saakka.”
”Voi. Esimerkiksi Scratch Jr on ohjelmointiympäristö, joka on suunnattu lapsille viisivuotiaasta lähtien. Sen ja monia muita ohjelmointiympäristöjä voi ladata netistä maksutta omalle tabletille tai tietokoneelle.”
”Koodaus on mukana peruskoulun uudessa opetussuunnitelmassa ensimmäiseltä luokalta lähtien. Alkuopetusvaiheessa opetukseen ei välttämättä tarvitse edes tietokonetta. Ohjelmointi voi rikastaa oppimista myös muissa oppiaineissa, sen ei tarvitse jäädä ainoastaan matematiikan tunneille.
Jatko-opintoja voi tehdä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Viime aikoina jotkut yritykset ovat myös järjestäneet tiiviitä koulutuksia alan työntekijöitä saadakseen. ”
Anna-Maija Partanen
Syntynyt 1961 Savukoskella, asuu puolisonsa kanssa Korkalovaarassa.
Työskentelee matematiikan didaktiikan yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa. Toimii LUMA-keskus Lapin johtajana.
Koulutus: matemaattisten aineiden opettaja, kasvatustieteiden tohtori.
Harrastukset: LUMA-asiat ja luonnossa liikkuminen, etenkin Vaattunkikönkäällä ja Pyhätunturilla patikointi.
Oppi koodaamaan FORTRAN-kielellä, kun suoritti tietojenkäsittelytieteen perusopinnot 1980-luvulla Oulun yliopistossa.