Onko uusi metsähallituslaki uhka Suomen luonnolle? Vai onko kyseessä lakiuudistus, joka ei muuta mitään? Riippuu siitä, keneltä kysytään.
Paljon parjattu ja runsaasti riidelty, yhdeksän vuotta valmisteltu metsähallituslaki etenee tänään eduskuntaan. Odotettavissa on kiivasta keskustelua, jonka kaava on vanha tuttu: oppositio vastustaa, hallitus puolustelee.
"Pysäytetään metsähallituslaki"-adressi keräsi reilut 120 000 allekirjoitusta. Allekirjoittajat pelkäävät, että uusi laki – Metsähallituksen yhtiöittäminen – johtaa valtion metsien ja vesien kauppaamiseen ulkomaisille pääomasijoittajille.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on pitänyt pelkoa turhana. Hän vakuuttaa, ettei valtion maita ja vesiä olla myymässä.
Tiilikainen on torpannut myös adressiväen toisen pelon, jonka mukaan muutokset luontoalueiden hallinnassa tarkoittaisivat sitä, että jatkossa talousajattelu jyräisi luontoarvot ilman, että kukaan pystyisi siihen puuttumaan.
Lausuntokierroksella laki tyrmättiin paitsi ympäristöjärjestöjen myös MTK:n, metsäalan asiantuntijoiden ja pohjoisen kuntien toimesta. Sittemmin lakiin on tehty muutoksia, joiden merkittävyydestä on käyty omat kiistansa.
Aikaisemmin hallitus puolusteli lakiuudistusta EU-pakolla, kunnes perustelu todistettiin vääräksi. Sittemmin perusteluna on käytetty uuden hankintadirektiivin mukanaan tuomia, epämääräisiä uhkakuvia.
Suurimman muutoksen laki tuo puukauppaan, josta vastaa jatkossa Metsätalous Oy:ksi ristitty, valtion täysin omistama yhtiö. Valtion maat jäävät yhä "vanhan" Metsähallituksen omistukseen. Uuden yhtiön on määrä aloittaa toimintansa jo huhtikuussa pääpaikkanaan Rovaniemi.
Lakikiistan takana on valtataistelu, missä vastakkain ovat paitsi hallitus ja oppositio myös ministeriöt. Ympäristöministeriössä pelätään, että maa- ja metsätalousministeriö vie siltä paitsi maankäyttövaltaa myös rahaa.
Lakia on vastustettu erilaisilla peloilla, joista moni on turha. Metsämme eivät päädy sijoittajille, ellei eduskunta niin halua. Miksi se sitä haluaisi? Maat ovat valtion omistuksessa ja Metsätalous Oy:llä on vain hakkuuoikeus niihin. Tuottotavoitteestakin päättää yhä eduskunta.
Varteenotettavampiakin pelkoja löytyy. Yksi niistä on se, että uuden lain myötä Lapin ihmisten ja elinkeinojen vaikutusmahdollisuudet maankäyttöön kapenevat. Toivottavasti sekin osoittautuu turhaksi peloksi.